Pojiltamme ei tule todellakaan puuttumaan joululahjoja, ei vaikka yksikään sukulainen tai tuttu ei ostaisi yhtäkään lahjaa pojillemme. Itse olen nimittäin lievästi sanottuna friikahtanut lahjojen suhteen ja lahjoja on tullut hankittua kaiken näköistä tässä pikku hiljaa ja jouluaattona onkin edessä varsinainen show noiden lahjojen avaamisen kanssa ja aikaakin täytyy varmasti varata tavallista enemmän.
Lahjoja on siis tähän mennessä kertynyt ainakin: Kirjoja, Duploja, kylpyleluja, lasten elokuvia, muutama "merkitön" lelu, tehtäväkirjoja ja muuta sälää. Osan olen ostanut käytettynä kirpputoreilta, osan Facebookin kirpputoreilta, osan kaupoista alennusmyynneistä, osan nettikauppojen alennusmyynneistä ja ehkä kaksi lahjaa on tullut ostettua normaalilla hinnalla kaupasta. Tästä johtuen lahjoihin ei loppujen lopuksi ole edes mennyt kovinkaan suurta summaa, vaikka lahjoja sitten onkin valtava määrä. Tai no, Niilolle on ainoastaan yksi lahja tällä hetkellä, koska en yksinkertaisesti keksi mitä noin pienelle voisi ostaa. Eemilille ja Veetille on huomattavasti helpompi ostaa lahjoja, koska tiedän mistä pojat pitävät ja tiedän että joka ikinen ostamani lahja tulee menemään käyttöön ja Eemilin lahjat tulevat parhaimmillaan periytymään vielä Niilon ja Veetinkin käyttöön. Onneksi Niilon kummitäti on kuulemma ainakin ostanut Niilolle muutaman lahjan, jottei poika tule jäämään täysin ilman lahjoja ja pikkumies saa myös nauttia lahjoistaan vaikka äitinsä on niin saamaton ettei osaa ostaa lapselleen yhtä montaa lahjaa kuin isoveljille.
Toisaalta taasen, noista lahjoista on myös osa yhteisiä kaikille pojille, vaikkei Niilo niistä tajuakaan vielä yhtikäs mitään. Esimerkiksi muutamat Duplo paketit ovat yhteisiä ja kaikki lasten elokuvat ovat yhteisiä. Niitä kun tulee meillä tuijotettua jonkun verran esimerkiksi silloin kun itse siivoan ja lapset pitää saada pysymään hiljaa pois tieltä jotta asunto siistiytyisikin joskus.
Miksi lahjoja on sitten päässyt kertymään talouteemme näinkin paljon? No, veikkaan syyn olevan osittain siinä, että aloitin lahjojen ostamisen todella aikaisessa vaiheessa ja kun niitä on ostanut vähitellen vähän jokaisesta alelaarista ja kirpputorilta, niin lahjoja vain alkoi kertymään huomaamatta hieman liikaa. Olen myös miettinyt, nyt kun olen mennyt töihin osa-aikaiseksi, niin yritänkö jotenkin alitajuntaisesti korvata töissä oloani isolla lahjavuorella? Vaikka pojat ovatkin isänsä kanssa työvuorojeni ajan, niin omalla tavallaan on todella haikeaa olla töissä. Toisaalta taas tiedän poikien olevan hyvässä hoidossa isänsä kanssa ja tiedän että töihin meno oli niin sanotusti olosuhteiden pakko jotta pärjäämme taloudellisesti, mutta silti joku ehkä hieman kaihertaa... Vai voinko olla tajuamattani niin sanotusti koukussa lahjojen ostamiseen?
Osa lahjoistahan tulee jäämään piiloon niin että voin antaa niitä sitten myöhemmin esimerkiksi syntymäpäivälahjaksi, nimipäivälahjaksi tai esimerkiksi poikien kavereille syntymäpäivälahjaksi, joten kaikkea pojat eivät tule varmaankaan samaan jouluna. Jos siis osaan hillitä itseni. Itseni tuntien tiedän nimittäin että lahjoja kerkeää varmaan vielä kertymään muutama kappale ennen jouluaattoa ja pakko alkaa jo pikku hiljaa ennakoimaan sitä, etten todellakaan voi antaa kaikkea kerralla. Katsotaan sitä sitten jouluna, että kuinka onnistun tässä suunnitelmassa...
Kuinkas teidän lukijoiden joululahja hankintojen laita on? Joko on kaikki lahjat hankittu? Aloitatteko lahjojen oston hyvissä ajoin, vai jätättekö sen mahdollisesti ihan viime tippaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat valvonnassani, eli älä säikähdä jos kommenttisi ei ilmesty heti. Se ilmestyy tarkastukseni jälkeen :)