perjantai 13. joulukuuta 2013

13. joulukuuta. LASTENOHJELMISTA JA LEFFOISTA.

Meinaa koko joulukalenteri mennä mielipide ja mietintä kirjoituksiksi, mutta eipä kai se ole niin vakavaa, sillä mitään ihmeempiä kerrottavan arvoisia asioita ei meidän taloudessamme tapahdu... Paitsi eilen sain ensimäistä kertaa ikinä lähetettyä joulukortit ja vieläpä poikien kuvalla. Kuvan saatte myöhemmin, jotten pilaa jännitystä niiltä jotka korttia odottavat.

Postauksen linkin vievät Wikipediaan, joten kenenkään ei tarvitse pelätä mainoslinkkejä ja tämäkin ainoastaan siltä varalta, jos joku ei tiedä mistä elokuvista / ohjelmista puhutaan.

Nyt kumminkin asiaan ja lastenohjelmathan kuuluvat varmaan jokaisen lapsiperheen päiväohjelmaan edes joskus. Jos nyt ei päivittäin niin ainakin joskus ja jos ei varsinaiset lastenohjelmat, niin voisin kuvitella että ainakin lastenelokuvat.

Suoraan sanottuna ja rehellisesti meillä katsellaan lastenohjelmia ja / tai -leffoja melkein päivittäin, sillä ne ovat erinomainen keino saada lapset käyttäytymään siksi aikaa kun itse esimerkiksi siivoan tai teen ruokaa. Nyt kun Elisa Viihteellä näkyy tämän kuun MTV Juniori ilmaiseksi ja viime kuussa näkyi ilmaiseksi Nelonen Nappula, niin lastenleffoille ei ole pahemmin ollut tarvetta, mutta normaalisti kun bonuskanavana on joku "aikuistenkanava", tulee leffoja tuijotettua lastenohjelmien sijaan. Lastenleffojahan meillä on vaikka kuinka paljon ja jouluksi on tulossa vielä lisääkin, joten ainakaan leffoista ei ole pulaa ja pojilla riittää valinnanvaraa (ehkä hieman liikaakin) ja tavallisesti pojat saavat itse valita hyllystä elokuvan jota tahtovat katsoa.

Jotkut leffat eivät kumminkaan selkeästi meidän pojille ihan vielä sovi, tai esimerkkinä Cars 2 elokuva aiheutti Eemilille painajaisia noin vuosi sitten ja en ehkä ole täysin samaa mieltä elokuvan ikärajasta, sillä suoraan sanottuna kyseinen leffa on ehkä hieman liian raju pienille lapsille, tai ainakin meidän äärimmäisen herkälle Eemilille joka pelkää milloin mitäkin. En nyt osaa sanoa, mikä meni ajatuksissani vikaan sillä kyseinen elokuva on tästä huolimatta odottamassa joulua ja vaikkei se mielestäni ihan vielä lapsille sovikaan, niin onpahan valmiina odottamassa sitä kun pojat kasvaa kun elokuvan kerran löysin hyvästä alennuksesta.
Cars sen sijaan oli poikiemme ehdoton lempileffa silloin kun vielä toimi, mutta kun elokuvaa katsottiin liian monta kertaa ja levy kirjaimellisesti kului puhki. Tätä jaksettiin itkeä jonkun aikaa kunnes koko elokuva onneksi unohtui. Tämä oli suoraan sanottuna helpotus itselleni, sillä siinä vaiheessa kun itse osasin vuorosanat ja tapahtumat ulkoa, oli leffaa katsottu mielestäni liian monta kertaa.

Nykyisin pojilla ei sitten olekaan mitään varsinaisia lempileffoja, mutta ohjelmista sen sijaan Veeti rakastaa Simpsoneita. Vaikka olenkin sitä mieltä, ettei kyseinen sarja ole ihan lapsille suunnattu, niin annan poikien katsoa Simpsoneita niin kauan kun he eivät ymmärrä esimerkiksi tekstityksiä. Simpsoneitahan meillä on tällä hetkellä ensimäiset yksitoista kautta hyllyssä, joten niistä löytyy ainakin katsottavaa tarpeeksi silloin kun Veeti valitsee kyseisen sarjan katsottavaksi. (Meillä pojat saa vuoretellen valita hyllystä katsottavaa.) Eemilin ehdottomia lastenohjelma lemppareita ovat tällä hetkellä Munamies, sekä Angry Birds Toons. Angry Birds ei todellakaan tullut yllätyksenä pojan lempiohjelmaksi, mutta tuli alkuun ehkä hieman puun takaa, sillä pojalla ei ollut ketään joka olisi innostuksen tartuttanut, yhtäkkiä Eemil vain päätti rakastavansa kyseisiä hahmoja, vaikka koko homma on omasta mielestäni mennyt ehkä ylikaupalliseksi.
Munamies sen sijaan oli täydellinen yllätys, sillä yhdessä vaiheessa Eemil pelkäsi Munamiestä aivan hysteerisesti ja aina kun poika kuuli kyseisen hahmon äänen missä vain, juoksi Eemil kiljuen karkuun. Jouduinkin niin sanotusti siedättämään Eemiliä Munamieheen niin että näytin Youtubesta pieniä pätkiä ja kerroin ettei Munamiehessä ollut mitään pelottavaa. (Tämä siis silloin kun Munamies oli Putouksessa ja hahmo oli muunmuassa erittäin monissa mainoksissa.) Nyt yhtäkkiä Munamies naurattaakin poikaa, teki hahmo sitten mitä tahansa. Mutta onneksi Eemil ei kumminkaan enää pelkää Munamiestä, sillä turhat pelot tuntuvat välillä rasittavan koko perhettä.

Yhteisiä lemppareita pojilla on yksi ja se on Mikki Hiiren Kerhotalo. Rakkaus tähän rantautui asuntoomme kun pojat saivat Lasten Oman Kirjakerhon aloituspakkauksesta yhden dvd:n. Nyt joululahjaksi onkin tulossa kaksi uutta leffaa kyseistä sarjaa, tai ainakin toivottavasti ne kerkeävät ennen joulua, vaikka tilauksesta tuleekin tiistaina kolme viikkoa täyteen ja leffojen saapuminen ei näytä kovinkaan lupaavalta. Itse pidän jollain tapaa tästä sarjasta, vaikka se taas omalla tapaa on äärimmäisen rasittava. Mikki Hiiren Kerhotalo on nimittäin hieman opettavainen, mutta ei ehkä silti ihan aikuisten mieleen... Positiivista on kumminkin että tuon meillä jo olevan leffan ansiosta Eemil on alkanut innostumaan muunmuassa laskemisesta, joten ei tuollaiset leffat ainakaan pahaksi voi olla. Toivotaan että jouluksikin saapuvat kaksi leffaa olisivat siis yhtä mieleisiä pojille...

Mitenkäs teillä leffojen ja lastenohjelmien katselu? Onko lapsillanne jotain tiettyjä lemppareita ja miten rajoitatte vai rajoitatteko lastenohjelmien katselua?

Asiaa riittäisi vaikka kuinka, mutta pakko jatkaa siivoamista jotta asunto kiiltäisi huomenna kun on Veetin synttärit. Huominen postaus menee siis iltaan, jotta saan heti raportoitua teille synttäreistä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat valvonnassani, eli älä säikähdä jos kommenttisi ei ilmesty heti. Se ilmestyy tarkastukseni jälkeen :)