7. joulukuuta. TÖISTÄ.

Kuten varmaan aktiivisimmat blogini lukijat ovat jo huomanneet, niin käyn nykyisin töissä, vaikka virallisesti olenkin vielä äitiyslomalla. Teen siis satunnaista keikkatyötä Siwoihin ja Valintataloihin Staffpointin kautta ja olen kyllä ollut enemmän kuin tyytyväinen työhöni, vaikka se suoraan sanottuna ei olekaan mikään loppuelämäni unelmatyö. Palkka on mielestäni hyvä, varsinkin kun ottaa huomioon ettei minulla ole minkäänlaista koulutusta mihinkään ja lisäraha ei todellakaan tee pahaa meidän taloudellemme.

Tämä työnteko on minulle sitä niin sanottua omaa aikaa ja lapsivapaata aikaa, sillä töiden teko tekee suoraan sanottuna enemmän äärimmäisen hyvää mielenterveydelleni kun voin tehdä muutakin kuin vain olla kotona, hoitaa lapsia ja siivota. Johon olinkin jo suhteellisen pitkään vain hengaamassa kotona ja suoraan sanottuna kotona olo alkoi maistumaan jo hieman puulta. Valehtelisin kumminkin jos sanoisin, että töistä saamani palkka ei yhtään olisi vaikuttanut päätökseeni palata töihin, vaan nimenomaan palkka olikin se viimeinen päätökseeni vaikuttava tekijä, sillä Kelan tuilla ei valitettavasti hankita sitä kaikkea mitä haluan ja asuntoakin on kiva saada laitettua lisää omannäköiseksi, sillä suurin osa tavaroistamme on halvalla jostain alennuksesta ostettuja tai sukulaisilta saatuja ja näin ollen tahdon joskus saada rahaa niin että saan sisustaa asuntomme sen näköiseksi että se varmasti miellyttää.

Miksi kirjoitan tästä aiheesta? Koska sain sähköpostiini erittäin ärsyttävän viestin joltain blogiini eksyneeltä persoonalta, joka oli sitä mieltä ettei pienten lasten äidin kuuluisi mennä töihin tai jos halu palata töihin on niin kova, niin kuuluisi lapset jättää hankkimatta. Itse taas en ole alkuunsakkaan tätä mieltä. En koe lastemme kärsivän millään tavalla töiden teostani, vaan pojille tekee nimenomaa hyvää viettää välillä aikaa isänsäkin kanssa. Eikä se äiti ole todellakaan ainoa ihminen maailmassa joka voi kasvattaa lapsiaan, sillä jokaisella lapsella on isäkin. Valitettavasti kaikkien lasten isä ei vain suostu lapsiansa hoitamaan, mutta koska meillä on mahdollisuus molempien työssä käymiseen ilman lasten laittamista päivähoitoon, on tämä järjestely meille juuri sopiva.
Ja miksi joku ulkopuolinen, joka todennäköisesti ei tunne perhettämme, eikä tilannettamme luulee voivansa vaikuttaa meidän päätöksiimme tai elämäämme haukkumalla tapojamme toimia? Itse heitän tuollaiset sähköpostit samantien roskakoriin ja unohdan asian. Nyt oli vain pakko kirjoittaa aiheesta, koska ihan mielenkiinnosta tahtoisin tietää ajatteleeko moni muukin minun olen paska äiti koska käyn töissä äitiyslomani aikana?

Jos nyt palataan kumminkin takaisin varsinaiseen aiheeseen, niin ilmeisesti olen tällä hetkellä aivan oikeassa työpaikassa. Työkaverini ovat tähän mennessä olleet mielettömän ihania, asiakkaat ovat olleet ystävällisiä (muutamia puhumattomia örmyjä lukuunottamatta, jotka eivät vastaa edes kysymykseen "tuleeko muuta?" tai "tahdotko kuitin", saatika sitten moikkaukseen). Lisäksi jokaisesta työkohteestani olen saanut erittäin paljon kehuja siitä, kuinka tulen asiakkaiden kanssa toimeen ja kuinka olen oppinut kaiken äärimmäisen nopeasti kun ottaa huomioon tekemieni vuorojen määrän. Nämä mukavat työilmapiirit antavat lisää potkua jaksaa töissä ja kertaakaan ei ole tullut sellaista oloa, että miksi lähdin tälläiseen työpaikkaan, saatika vuokrafirmaan töihin.

Vuokrafirmassa työskentelyhän sopii myös minulle erittäin hyvin, sillä saan tehdä vain iltaa ja viikonloppua jos tahdon, mutta saan myös ottaa aamuvuorojakin jos J on esimerkiksi vapaalla. Saan myös tehdä tunteja niin paljon kuin tahdon, kunhan en tee ylitöitä ilman erikoislupaa (eikä sen puoleen, tuskimpa ylitöitä jaksaisinkaan tehdä). Saan myös pitää ainakin parin viikon "loman" ilmoittamatta, eli olla ottamatta vuoroja jos siltä tuntuu. Juurikin tämän vuoksi uskoisin, että vuokrafirmassa työskentely saattaisi sopia lähes kelle tahansa joka ei voi vakituista työtä ottaa ja haluaisi kumminkin jotakin työtä itselleen satunnaisia tuloja saadakseen.

Oletteko te lukijat palanneet milloin äitiyslomalta töihin? Tai milloin olette suunnitelleet palaavanne töihin?

Jospa nyt kumminkin lopettelen tämän romaanin tähän ja lähden valmistautumaan kauppaan. Huomiseen taas, jolloin paljastetaan arvonnan voittaja!