12. joulukuuta. LAHJONTA, UHKAILU & KIRISTYS.

Eilinen luukku jäi valitettavasti välistä sillä minulle tuli aamulla yllättävä soitto työvuoroa koskien ja töihinhän se oli pakko lähteä... Illalla olin sitten niin yber väsynyt etten jaksanut enää kirjoittaa yhtikäs mitään.

Nuo otsikossa mainitut tavat ovat varmaan lähes jokaiselle lapsiperheelle tuttuja, tai ainakin osa niistä. Meillä ainakin käytetään jokaista noista keinoista, vaikkakin lahjonta tuppaa yleensä olemaan se viimeinen vaihtoehto ja vaikka lahjonnallakaan noita lapsia ei saa läheskään aina tottelemaan. Joskus vain on tilanteita kun tuntuu ettei mikään auta.

Näin joulun alla on tuota uhkailua varsinkin käytetty, tyylillä "Jos et tottele, vien kaikki joululahjat venäläisille köyhille." tai "Jos et tottele, niin äiti ottaa joululahjat itelleen." (Meillähän ei pojille uskotella joulupukkisatua, joten pojat tietävät että vanhemmat, sukulaiset, tutut ja kummit ne lahjat ostavat.) Suurin tottelemattomuuden aihe on ollut poikien omien huoneiden siivoaminen ja olemmekin saaneet pojat siivoamaan uhkaamalla, että kaikki lelut lentävät roskiin jos pikkumiehet eivät itse niitä siivoa lattialta.
Muutaman kerran olen itse joutunut siivoamaan huoneet, mutta silloin sieltä on oikeasti lentänyt rikkinäisiä leluja, sekä kirjoja roskiin joten aivan katteeton tuo uhkaus ei ole ollut ja jokseekin tuntuu, että pojat ovatkin oikeasti tajunneet ettei me vanhemmat ihan turhaan uhkailla, vaikka ne kaikki lelut eivät olekaan roskiin menneet. Eikä kumpaakaan noista pikkuisista kiinnosta, onko ne roskiin menneet lelut rikki vai ei, kun yhtä rakkaita ne kumminkin tuntuvat olevan.

Lahjontaa taas on käytetty pääasiassa esimerkiksi kauppareissuilla niin, että jos pojat ovat käyttäytyneet kiltisti ja olleet kiljumatta koko reissua niin yleensä pojat saavat jonkun pienen palkkion niinkuin esim. pastilleja tai tikkarin. Läheskään aina tämä lahjonta ei kumminkaan toimi, joten kenenkään ei tarvitse nyt huolestua siitä että pojat vetäisivät joka kauppareissun jälkeen karkkia. Aina lahjonnalle ei ole edes tarvetta kun pojat osaavat ilman sitäkin käyttäytyä edes joskus.

Uhkailu ja kiristys on kumminkin omasta mielestäni suhteellisen sama asia. En ainakaan itse ole keksinyt mitä oleellista eroa noilla asioilla on. Jos joku osaa valaista minua siitä tarkemmin, niin kuuntelen mielenkiinnolla. Molempia voi nimittäin käyttää mielestäni samalla tavalla ja en todellakaan tiedä onko tuo oma joululahjoilla uhkailemiseni varsinaisesti kiristystä vai uhkailua. (Joo tiedän, suomen kieli on minulle vähän hankalaa välillä enkä aina tajua kaikkien sanojen merkitystä. Kaipa mua voisi melkein kutsua piiloblondiksi.)

Käytättekö te lukija kyseisiä menetelmiä lapsiinne ja jos käytätte niin miten ja kuinka usein?