Hyvin sekalaiset kuulumiset.

Rv 26+0

Rv 26+0

Ensinnäkin, vihdoinkin sain aikaiseksi otettua uudet mahakuvat vaikka niitä on jo muutama tovi pitänyt ottaa. Tai no, otin nuo kuvat jo lauantaina ennen Oriflame kutsuille emännöimään lähtemistä, mutta sain ne tosiaankin tänne vasta nyt... Ai miten niin hidasta toimintaa? Älkää välittäkö likaisesta peilistä (kiitos poikien, se on täynnä tahmakädenjälkiä) tai sotkuisesta eteisestä taustalla, eteinen ei ole se ykkösprioriteetti siivoamisen aloittamisen suhteen, joten se harvemmin näyttää hyvin organisoidulta.
Toisekseen, tästä postauksesta tulee hyvin todennäköisesti todella sekava, koska asiaa on taas mukamas paljon muttei oikeastaan tarpeeksi jotta jokaisesta jutusta voisi tehdä oman postauksen.

Selkä tosiaan kipuilee edelleen ja se onkin yksi syy, miksei blogia tule päiviteltyä järin usein, koska en saisi istua pitkään tai edes seistä pitkään putkeen, joten siinäs sitten pohdin että mitäs sitä tekisi. Huomasi kyllä hyvin lauantaina kun olin emännöimässä Oriflame kutsuja, että selkä ei ollut alkuunsakkaan samaa mieltä melkein kolmen tunnin seisomisesta, mutta onneksi kutsut menivät kunnialla ohi ja jalatkaan eivät lähteneet alta kertaakaan vai muutamaan otteeseen siltä tuntui.
Ainakaan toistaiseksi magnesium + b-vitamiini ei ole auttanut, mutta eiköhän sekin vie oman aikansa ennen kuin nuo vitamiinilisät alkavat toimimaan ja näyttämään jotain toimimisen merkkejä... Jatkan siis sitkeästi niiden syömistä kahdesti päivässä, vaikka joka ikinen kerta meinaakin tulla oksennusrefleksi tablettien pahan maun ja jauhomaisen koostumuksen vuoksi.

Torstaina olisikin sitten ohjelmassa koko raskauden ensimäinen neuvolalääkäri ja hippasen jännittää kun pitää itse punnita itseni, mitata verenpaine ja tutkia pissanäyte. Punnitsemisessa ei nyt ole mitään outoa tai pelottavaa, mutta varsinkin tuo pissanäytteen analysoiminen itse jännittää, samoin kuin verenpaineen mittaus koska verenpainetta en ole koskaan mitannut itse. Kaipa sekin onnistuu ja onneksi apua saa pyytää neuvolantädeiltä jos tuntuu, ettei mistään tule mitään.

Raskaus muuten on edennyt varsin hyvin, jos ei tosiaan oteta huomioon selkäkipuja. Tyyppi melskaa mahassa kovasti ja nyt jo tuntuu välillä että poika tulisi vatsanahoista läpi, sen verran kova meno mahassa on välillä. Eemil ja Veeti ei pahemmin kasvavaan vatsaani reagoi millään tapaa, mutta Veeti rakastaa nojailla vatsaani ja nukkua pää vatsaani vasten. Liekö sitten raskausvatsa tarpeeksi pehmeä, vai mistä johtuu yhtäkkinen into nukkua vatsaa vasten...

Eemilille ja Veetille kuuluu muuten varsin hyvää, vaikkakin edelleen häiritsee Eemilin jaloissa ja naamassa oleva ihottuma. Muistaakseni olen joskus aikaisemminkin maininnut tuosta ihottumasta ja Eemilin 3-vuotis neuvolassa neuvolantäti totesi vain "Ihottumaltahan tuo näyttäisi" ja vaihtoi aihetta. Itse tosiaan epäilen atooppista ihottumaa kun rasvaus ei auta ja varsinkin nyt talvi tuntuu pahentaneen ihottumaa entisestään. Lisäksi lähihoitajaksi opiskeleva siskoni sanoi, että ihottuma muistuttaa varsin paljon atooppista ihottumaa heidän koulussa saamien oppiensa mukaan.
Kuulemma myös asunnon kosteusvahinko / sille pidempään altistuminen lisää atooppisen ihottuman riskiä ja myös sen vuoksi voisin uskoa Eemilillä olevan atooppinen ihottuma.
Sain onneksi omalta Oriflamen tiiminvetäjältäni hyviä vinkkejä atooppisen ihottuman hoitoon, sillä hänellä itsellään on kyseisestä vaivasta kärsivä tyttö. Nyt pitää vain kokeilla, toimisiko nuo ohjeet ja yrittää samalla selvittää, että mistäköhän sitä saisi varattua Eemilille ajan tarkempiin tutkimuksiin jotta saisin tietää pitääkö epäilyni paikkaansa?
Osaisiko joku muuten suositella hyvää (ja mielellään kohtuu edullista) saippuatonta saippuaa? Sitä meinaan suositeltiin tuohon ihottumaan kun ei atooppisen ihottuman yhteydessä saa käyttää (tai ei suositella käytettäväksi) saippuaa ollenkaan.

Asuntomme kosteusvahinkoremontista ei ole vieläkään kuulunut mitää ja alkaa pikku hiljaa hiukan toivo loppumaan, että asuntoa edes meinattaisiin remontoida. Risoo vain kun joka kerta jos asiasta soittaa ja yrittää saada jotain selville, niin aina sanotaan että "soitetaan kun saadaan kosteusmittausraportit". Ymmärrän täysin, ettei mitään päätöksiä voi tehdä ennen raporttien saamista, mutta on se nyt kumma kun kuukausi on mennyt toisesta kosteusmittauksesta, jo ensimäisen kosteusmittauksen aikana löytyi kosteusvahinko koko alakerrasta, ensimäiselläkin kerralla raportit menivät perille vuokranantajalle muutamassa päivässä ja nyt vuokranantaja ei mukamas ole kuukaudenkaan jälkeen saanut raportteja käsiinsä. Kaksi viikkoa tuon toisen kosteusmittauksen jälkeen vuokranantaja ei muka tiennyt edes, että toinen kosteusmittaus kerta on jo ollut asunnossamme.
Olenkin siis nyt melko varma, että saadaan uusi asunto ja kun muutamme, ei tälle asunnolle tehdä mitään. Ainoastaan pintapuolinen remontti (eli muutenkin suunniteltu keittiöremontti ja nuo irrotetut listat / lattiamatot kiinnitetään) ja sen jälkeen asuntoon otetaan uusi vuokralainen, joka saa uudelleen tapella samoista asioista. En nimittäin usko, että alunperinkään vuokranantajallamme ei mukamas olisi ollut tietoa asunnon kosteusvahingosta jos asukkaat ovat muuttaneet asunnosta muualle 6kk - 1v tähän muuttamisen jälkeen. Ei tämä asunto nyt herran jumala muuten ole niin huono, että turhaan lähtisi muuttamaan. Tai ainakaan niin, että olemme kahdeksannet asukkaat neljän vuoden sisällä...
Lisäksi en usko että remontin aloittamisen venyttäminen olisi vain sattumaa. Ei meinaan olisi ensimäinen asunto samalla vuokranantajalla joka vuokrataan eteenpäin, vaikka kosteusvahingosta tai muusta vastaavasta ongelmasta olisi jo 100% varmuus.

No, itse olen iloinen jos ja kun saadaan uusi asunto. Varsinkin jos se on se asunto jota haettiin. Kyseinen taloyhtiö valmistuu ensi kuun viimeinen päivä, joten siihen saakka saadaan pitää peukkuja pystyssä että saataisiin asunto.

Nyt kumminkin alkaa taas selkä kipuilemaan sen verran istumisesta, että voisin jatkaa juttua taas toisella kertaa.