Jälleen kipeänä ja muita kuulumisia.

Koska meidän perhe ei ilmeisesti voikaan olla terveinä, ainakaan samaan aikaan niin on vähän jäänyt blogin kirjoittaminen kun sairastettiin koko perhe norovirus. Tai no, itse nyt sairastan edelleen mutta en usko sen olevan enää norovirus kun jatkunut jo melkein viikon, mutta on se nyt silti nihkeää olla kipeänä koko perhe kun kellekään ei oikein ruoka maistu ja kaikki voisivat vain nukkua ympäri vuorokauden. Tai no, se yhdessä sairastamisessa on hyvä puoli että kaikki tosiaan voivat nukkua, toisin kun jos kipeänä on pelkästään vanhemmat niin eivät lapset tosiaankaan anna vanhempiensa nukkua keskellä päivää.

Kaikki arkirutiinitkin tuntuvat inhottavilta kipeänä + tämän hervottoman vatsan kanssa, maha kun tuntuu tosiaan kasvavan ihan mieletöntä vauhtia ja Tyyppi riehuu kaiket päivät niin että mahanahka tuntuu repeävän joten ei ole olo kovin freessi. Painokin on varmasti pudonnut tämän sairastelun johdosta, joten seuraavaa neuvolaa odotellessa joka onkin sitten ensi kuun alussa... Saapa nähdä saanko paljonkin sanomista jos paino tosiaan on pudonnut ihan niin paljon kuin kuvittelen.

Ainiin ja eilen tuli ensimäisen kerran ihan mielettömän kipeä harjoitussupistus, joka tuntui vain kestävän ja kestävän. Loppujen lopuksi sain jomotuksen loppumaan kun otin särkylääkkeen ja menin kuumaan suihkuun. Illallakin tuli muutama suhteellisen napakka harjoitussupistus, samoin nyt aamulla on tullut muutama. En nyt usko että synnytys todellisuudessa lähelläkään, onhan viikkojakin kasassa vasta 28+5, mutta silti voin kuvitella kuinka toivon vähän ajan päästä pääseväni jo synnyttämään jos nuo harjoitussupistukset ottavat tavakseen ilmestyä päivittäin. Seuraava neuvolalääkärikin on vasta joskus viikolla 36, eli sinne saakka pitäisi odotella että saa tietää edistävätkö nuo harjoitussupistukset jotain kohdunsuulla (toivottavasti eivät nyt ihan vielä). Okei, jos tuntuu siltä voin toki mennä terveyskeskukseenkin tarkastuttamaan kohdunsuun tilanteen, mutta toivotaan ettei sille ole tarvetta aikaisemmin...
(liitoskivuista en edes ala valittamaan, koska muuten tämä postaus vain venyisi ja venyisi)

No joo, jottei koko kirjoitus menisi vain sairastamisesta valittamiseen niin voisin kertoa myös Veetin kuulumisia. Veetin omaan sänkyyn muuttaminen on nyt mennyt hyvin kun poika on tottunut, että on tilaa pyöriä. Yötkin nukutaan lähes jokainen heräämättä ennen aamua ja siksi oma olo on omalla tavallaan erittäin levännyt, toisaalta taas entistä väsyneempi kun en ole tottunut nukkumaan ihan noin montaa tuntia putkeen heräämättä.
Veeti myös vieroitti itse itsensä tuttipullosta, yhtenä iltana iltamaito ei enää kelvannutkaan ja nyt nukkumaan mennään siis ilman iltamaitoa. Päiväunillekaan poika ei kaipaa enää tuttipulloa, joten voisinpa sanoa että kaikin puolin helposti meni tämä tuttipullosta vieroitus. Äärimmäisen hyvä myös, että Veeti niin sanotusti itse vieroitti itsensä, jotta tuttipullosta päästiin ajoissa eroon ennen Tyypin syntymää.

Nyt voisin kumminkin alkaa keräämään itseni ja alkaa hoitamaan poikien aamutoimia, jotta keretään ajoissa kymmeneksi Eemilin puheterapian toiseen kertaan. Viime viikkoinen aika kun jäi väliin sairastelun vuoksi...