Hehkutin ennen taukoani elämäntapamuutoksestani kovaan ääneen ja jotakuta saattaa ehkä kiinnostaa, että miten tämä muutos onnistui.
Alkuun muutos oli suhteellisen helppo ja onnistuin pitämään itseni kurissa, mutta sitten alkoi sairastelu ja sairastelun aiheuttamat yöheräilyt lapsilla, varsinkin Niilolla ja Veetillä, Leevi nyt heräilee muutenkin. Yöheräilyt aiheuttivat sen etten jaksanut pahemmin kokkailla tai miettiä syömisiäni vaan söin sitä mikä sattui olemaan nopeaa tehdä ja yleensä syömiseni lipsuivat ilta-aikaan kun lapset nukkuivat edes hetken ja niin sanotusti palkitsin itseni siitä että olin jaksanut päivän.
Sitten tuli Veetin synttärit ja herkkuja oli tietenkin tarjolla ja niitähän jäi tietenkin ylikin ja tuli sitten syötyä niitä herkkuja hieman liikaakin.. Sitten alkoi kaupoissa pyörimään joulusuklaat ja kaiken maailman herkut ja tuli joulu. Joulunahan en osannut olla syömättä useamman ihmisen edestä, onhan se jouluruoka hyvää ja jouluhan on vain kerran vuodessa. Ja uutta vuottakin piti juhlia hieman paremmalla ruualla, sekä herkuilla, onhan sekin vain kerran vuodessa ja pojille se on erikoinen päivä ja näin ollen perustelin itselleni että pojat tarvitsevat herkkuja uudenvuoden juhlaan.
Nyt joulun jälkeen tuntuu, että tuo syöminen vain jäi niin sanotusti päälle. Tuntuu että voisin syödä vaikka koko ajan ja tuleehan sitä vähän väliä naposteltua jotakin. Lisäksi kuukauden päästä olisi Eemilin synttärit, jolloin tulee taas herkuteltua... Pakko se kai on myöntää, että minulla on todella huono itsekuri laihdutuksen suhteen ja ihmettelenkin että miten olen joskus nuorempana pysynyt todella hyvässä kunnossa. Jotenkin ruodussa pysyminen oli paljon helpompaa kun tuli kaksi kertaa viikossa ohjeita ja oli se niin sanottu ulkopuolinen tsemppaaja. Kaverithan tsemppaavat koko ajan ja toivovat, että onnistuisin koska haluaisin itsekin onnistua. Jostain vain pitäisi löytää se itsekuri.
Myönnän kumminkin epäonnistuneeni ja vaikka yritin elämäntapa muutosta vain itseäni varten niin kyllä se silti ärsyttää. Nyt sain kumminkin eräältä tutultani ohjeet Painonvartijoiden ikivanhaan pisteiden lasku systeemiin, joka tuntuu tarpeeksi helpolta jopa minun ymmärrettäväkseni, joten toivotaan että sillä saisi edes ruokailun parempaan suuntaan. Edes hieman terveellisemmäksi ja ateriakoot taas kuntoon. Muuten olen sata kiloinen hetken päästä jos tätä menoa jatkan ja kroppani tulee vielä hajoamaan painooni jos en saa itseäni kuriin.
Nyt en enää aio julistaa suureen ääneen muuttavani elämäntapojani, vaan yritän sitä omalla aikataulullani ja vähitellen. Ehkä tein siitä viimeksi liian suuren numeron ja asetin itselleni liikaa painoita joiden vuoksi yritys epäonnistui. No, virheistä oppii ja niin edelleen. Kohti uusia yrityksiä siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat valvonnassani, eli älä säikähdä jos kommenttisi ei ilmesty heti. Se ilmestyy tarkastukseni jälkeen :)