Mammalandian blogiyhteistyö: Miksi bloggaan?

Tammikuun Mammalandian blogiyhteistyö kirjoituksen aiheena on tällä kertaa, että miksi bloggaan? Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin ja tämän aiemmin postauksen löydät täältä.
Näiden blogiyhteistyö postausten tarkoituksena on kirjoittaa mahdollisimman monen Mammalandian bloggaajan kanssa samasta aiheesta oma mielipidepostaus. Muihin Mammalandian blogeihin voit tutustua täällä.

Oikeastaan ajatukseni bloggaamisen syistä ei ole muuttunut millään tavalla tämän vähän päälle vuoden aikana, muuta kuin blogistani on tullut ehkä entistäkin tärkeämpi henkireikä kaikelle muulle arkiselle aherrukselle. Blogia kirjoittaessani vaivun nimittäin hyvin helposti omiin maailmoihini ja esimerkiksi omia mielipiteitäni tulee mietittyä paljon tarkemmin silloin kun ne kirjoittaa ylös kuin silloin kun ajatukset vain käväisevät mielessä.

Edellisessä postauksessani samasta aiheesti mietiskelin muunmuassa negatiivisia kommentteja ja olenkin saanut olla nyt onnellinen kun oikeastaan yhtään negatiivista kommenttia ei ole tullut aikoihin. Eikä muutenkaan sellaisia kommentteja, joita ei voisi laittaa esille. Toisaalta taas kommentteja ei muutenkaan ole tullut järin kauheasti ja välillä niitä toivoisi enemmän. On nimittäin ihana huomata kommenteista, että joku tosiaan lukee juttujani ja reagoi niihin. Mutta toisaalta kommentit ovat vain pieni osa sitä, mikä motivoi kirjoittamaan blogia. Jos kirjoittamisintoni nimittäin riippuisi pelkistä kommenteista tai lukijoista niin kirjoittaminen olisi loppunut jo kauan sitten...

Blogini toimii edelleen minulle eräänlaisena päiväkirjana samoin kuin eräänlaisena vauvakirjana poikien elämästä, sillä edelleenkään yhdelläkään pojista ei ole vauvakirjaa olemassakaan. On ihana, kun on tyhjä pohja johon voi kirjoittaa juuri sitä mitä milloinkin tulee mieleen ja blogimuotoon tulee hyvin paljon herkemmin kirjoitettua muunmuassa lasten kehityksestä kuin paperimuotoon. Lisäksi olen saanut muutamista blogeista itse eräänlaista vertaistukea ja on ollut ihana lukea muiden blogeista suhteellisen saman ikäisten lasten kasvusta, sekä kehityksestä ja toivonkin että omasta blogistani voisi joskus olla jollekulle samanlaista vertaistukea.
En tule todennäköisesti ikinä muuttamaan blogiani kenenkään muun kuin itseni näköiseksi, sillä loppujen lopuksi blogi on kumminkin edelleenkin pääsääntösesti itseäni varten. Eikä mielestäni kenenkään tulisi kirjoittaa blogia vain lukijoiden tai mahdollisten yhteistöiden vuoksi. Senpä vuoksi en ota itse suurempaa stressiä jos joskus tulee pidempi tauko. Tietenkin silloin hieman jännittää ovatko lukijat jaksaneet pysyä mukana tauonkin aikana ja lukijat kasvattavat kirjoitusintoa mutta se ei ainakaan itselläni ole se pääasia. On kumminkin aivan ihana huomata silloin tällöin että blogiin on tullut uusi lukija ja se kasvattaa taas intoa entisestään. On hyvin vaikea selittää tätä intoa, varsinkin kun samalla yritän selittää etteivät lukijat ole se pääsyy kirjoittamiseen, mutta kyllähän se motivoi.

Tietenkin bloginkirjoitus intoa lisää myös blogin kautta saadut hyödyt, esimerkiksi testattavaksi saadut tuotteet. Näiden en kumminkaan tahdo olevan pääasia blogissani, sillä muutamia lähes tulkoon täysin kaupallisia blogeja lukeneena osaan sanoa, että mielenkiinto laskee hyvin äkkiä jos blogi on täynnä mainoksia. Nämä ovat positiivinen lisä blogin kirjoituksessa ja valehtelisin jos sanoisin ettei hyödyt kiinnostaisi ollenkaan.
Lisäksi blogin ansiosta olen päässyt antamaan kaksi haastatteluakin, joista toinen ilmestyi Kaksplussassa ja joista toinen ilmestyy jonkin ajan päästä nettiin. Tästä toisesta haastattelusta lisää myöhemmin, kunhan juttu ilmestyy.
Blogin ansiosta meinasin myös päästä Kuningaskuluttajaan ja meillä kävi kuvaajat kotona kuvaamassa minua kyseiseen ohjelmaan, mutta loppujen lopuksi en sitten päätynytkään tv:seen saakka kun samassa jaksossa oli lähes täysin samaa asiaa käsittelevä toinen henkilö.
Nämä ovat olleet kokemuksia jotka varmasti muistan aina sillä sen verran jännät kokemukset ovat olleet kyseessä ja näistä saan kiittää blogiani.

Tiivistettynä kirjoitan blogia siis pääsääntöisesti itseäni varten. Saa nähdä mitä tapahtuu kun joskus saan töitä, että riittääkö aika blogilleni, mutta toiveissa olisi että ainakin johonkin väliin saisi ujutettua aikaa blogin päivittämisellekin. Toiveissa olisi myös jatkaa blogin kirjoittamista vielä monta vuotta ja niinkuin viime postauksessanikin mainitsin, toiveissa olisi myös että blogi kehittyisi entisestään.