Jokin aika sitten, tai oikeastaan silloin kun kirjoitin ensimmäisiä kuulumisia Windyltä kerroin siitä kuinka opetan arkitottelevaisuuskäskyjä Windylle koirapuistossa. En nimittäin uskaltanut pitää koiraa vapaana sillä pelkäsin että koira voisi singota ihan milloin vain linnun tai minkä tahansa eläimen tai asian perään mitä koira sattuu näkemään.
Toisaalta koirapuistossa treenaaminen oli hieman hankalaa sillä aina piti olla varuillaan jos paikalle tulisi toinen koira ja lopettaa treenaus siihen.
Yksi päivä kumminkin rohkaisi itseni kun olimme koko porukan voimin metsälenkillä. Löysimme metsästä nimittäin kivan aukean keskellä pöpelikköä ja päätin että siellä jos missä uskaltaa kokeilla juoksuttaa Windyä ensimmäisen kerran vapaana. Päästinkin koiran vapaaksi ja yllätyin todella suuresti kun Windy kuunteli minua koko ajan ja vahti ettei joudu liian pitkälle yhdestäkään perheenjäsenestä. Lapsien liikkeitä Windy tarkkaili vieläkin tarkemmin kuin minun tai J:n liikkeitä mutta tarkkailun lomassa koira nautti todella paljon metsässä juoksemisesta sekä keppien noutamisesta.
Tuon yhden kerran jälkeen Windy onkin päässyt useammankin kerran juoksemaan metsässä vapaana. Koirasta huomaa hyvin kuinka se nauttii vapaana juoksemisesta ja muunmuassa siitä että heittelen keppejä joiden perässä on kiva juosta.
Ainoastaan yhden kerran Windy on meinannut lähteä oravan perään mutta silloinkin tyttö tuli takaisin ihan vain kutsumalla. Lintujen perään Windy ei ole edes yrittänyt lähteä vapaana ollessaan toisin kuin hihnalenkillä saan koko ajan olla kieltämässä kiskomasta pikkueläinten perään.
Vapaana ollessa Windy ottaa kontaktia aivan eri tavalla kuin hihnassa ollessaan ja näin ollen koira tuntuu löytävän korvansa aina kun saa olla vapaana. Perustottelevaisuuden treenaaminen onkin siis helpottunut kun Windy selkeästi kuuntelee käskyjäni vapaana ollessaan ja hyvin pientä edistymistä onkin tapahtunut. Itse olen tässä vaiheessa tyytyväinen pieneenkin edistykseen ja vähitellen koira oppii lisää.
Nyt odotellaan talvea että koira pääsee kahlaamaan hangessa ja saakin nähdä mitä Windy pitää lumesta.
Yksi päivä kumminkin rohkaisi itseni kun olimme koko porukan voimin metsälenkillä. Löysimme metsästä nimittäin kivan aukean keskellä pöpelikköä ja päätin että siellä jos missä uskaltaa kokeilla juoksuttaa Windyä ensimmäisen kerran vapaana. Päästinkin koiran vapaaksi ja yllätyin todella suuresti kun Windy kuunteli minua koko ajan ja vahti ettei joudu liian pitkälle yhdestäkään perheenjäsenestä. Lapsien liikkeitä Windy tarkkaili vieläkin tarkemmin kuin minun tai J:n liikkeitä mutta tarkkailun lomassa koira nautti todella paljon metsässä juoksemisesta sekä keppien noutamisesta.
Tuon yhden kerran jälkeen Windy onkin päässyt useammankin kerran juoksemaan metsässä vapaana. Koirasta huomaa hyvin kuinka se nauttii vapaana juoksemisesta ja muunmuassa siitä että heittelen keppejä joiden perässä on kiva juosta.
Ainoastaan yhden kerran Windy on meinannut lähteä oravan perään mutta silloinkin tyttö tuli takaisin ihan vain kutsumalla. Lintujen perään Windy ei ole edes yrittänyt lähteä vapaana ollessaan toisin kuin hihnalenkillä saan koko ajan olla kieltämässä kiskomasta pikkueläinten perään.
Vapaana ollessa Windy ottaa kontaktia aivan eri tavalla kuin hihnassa ollessaan ja näin ollen koira tuntuu löytävän korvansa aina kun saa olla vapaana. Perustottelevaisuuden treenaaminen onkin siis helpottunut kun Windy selkeästi kuuntelee käskyjäni vapaana ollessaan ja hyvin pientä edistymistä onkin tapahtunut. Itse olen tässä vaiheessa tyytyväinen pieneenkin edistykseen ja vähitellen koira oppii lisää.
Nyt odotellaan talvea että koira pääsee kahlaamaan hangessa ja saakin nähdä mitä Windy pitää lumesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat valvonnassani, eli älä säikähdä jos kommenttisi ei ilmesty heti. Se ilmestyy tarkastukseni jälkeen :)