Rähinä saapui taloon.

Eli meille saapui toinen kissa keskiviikkona. Eikä siis suinkaan sieltä, mistä alunperin kyselin pentua ja josta kirjoitin viime postauksessa, sillä ikinä en saanut selitystä niille seikoille jotka minua epäilyttivät, enkä saanut myöskään kyseisen henkilön puhelinnumeroa, joten pennun etsintä jatkui. Löysinkin ilmoituksen annettavista kahdesta kissanpennusta ja otin heti yhteyttä ilmoituksen laatineeseen henkilöön ja selvisi, että toinen kisupojista oli vielä vapaana. Ainoa ongelma oli, että kyseinen henkilö olisi joka päivä kotona vasta kello 19 jälkeen, joten pennun katsomaan meno menisi ihan mielettömän myöhäiseksi, joten sanoin miettiväni miten asia ratkaistaisiin ja ottavani yhteyttä myöhemmin samana päivänä.

Hieman ärsytti kun olin löytänyt kissanpennun, mutta sen katsominen menisi niin hankalaksi joten päätin kokeilla kepillä jäätä ja otin uudelleen yhteyttä kyseiseen henkilöön ja kysäisin josko pennun toimitus olisi mahdollista ilman että menisin katsomaan pentua. Toki samalla kerroin mahdollisimman paljon meistä ja kyselin pennusta ja onnekseni kissanpennun "myyjä" (varsinaisesta myyjästä ei voi puhua kun pentu oli ilmainen) suostui tähän ja kertoi olevansa viemässä pennun veljeä vielä samana iltana melkein meidän naapuriin ja kysyikin, josko haluttaisiin pentu jo samana iltana.

Tämä kävi meille ja sovittiin aika jolloin hän toisi pennun meille. Alkoi sietämätön odotus ja vihdoin hän soittikin, että oli parkkipaikallamme. Jätin J:n nukuttamaan poikia ja lähdin hakemaan pentua. Pentu oli hieman peloissaan, koska oli ensimäistä kertaa autossa ja senpä vuoksi pikkukisu sähisikin hieman kuljetusboksissaan. Kun pentu pääsi syliin, hiljeni sähinä ja päästiin kotiin saakka kunnialla. Kotona Riepu yritti heti tehdä tuttavuutta, mutta pentu ei ollut ihan samaa mieltä ja pikkuinen säntäsikin samantien sohvan alle. Sohvan alla sitten vietettiinkin koko ensimäinen ilta, sekä seuraava päivä. Välillä pentu kävi melkein ulkona sohvan alta sähisemässä ja rähisemässä Riepulle. Pentu oli kumminkin ilmeisesti käynyt yöllä hiekkalaatikolla, sillä yksiäkään jätöksiä ei löytynyt mistään...

Seuraavana päivänä lähdin liikenteeseen poikien kanssa ja sillä aikaa Rähinä lähtikin liikenteeseen sohvan alta. Siitä lähtien pentu on ollut äärimmäisen leikkisä, iloinen ja pirteä kaveri joka leikkii mielellään sekä poikien, että  Riepun kanssa. Riepukin on selkeästi pirteämpi nyt kun sillä on kaveri olemassa, eli vaikka pelkäsinkin miten kissat sopeutuvat toisiinsa, niin yllättävän kivuttomasti tuo menikin. Ja Rähinän nimihän siis tuli tuosta ensimäisen päivän rähinästä... Nyt siis iloitaan uudesta perheenjäsenestä ja toivotaan että kissojen yhteiselo jatkuu yhtä iloisena.

Ainiin ja aiheeseen kuulumattomana juttuna, ettei sitä omaa haastatteluani nähdäkään Kuningaskuluttajassa, sillä heillä on laaja haastattelu samasta aiheesta (vesivahinko) ja valitettavasti kahta samanlaista ongelmaa ei ole järkeä ottaa ohjelmaan. Harmi siis etten saanutkaan tällä tavalla ääntäni kuuluviin kaupungin vuokra-asuntojen ongelmista...