lauantai 2. heinäkuuta 2016

Perhe kasvaa.


Heti alkuun sanon että ei, meille ei ole tulossa lapsia lisää eli sukulaisten tai tuttujen ei tarvitse saada sydänkohtausta. Lapsimäärä on juuri nyt hyvä, joten sitä ei tarvitse pelätä. Perheemme kumminkin kasvaa maanantaina yhdellä jäsenellä, mutta uusi perheenjäsenemme on nelijalkainen tyyppi. Kyseessä ei kumminkaan ole tuo kuvissa näkyvä nelijalkainen sillä se on vain hoitokoiramme. Minulla ei ole vielä itse ottamiani kuvia uudesta perheenjäsenestämme, joten niitä kuvia saatte odottaa ensi viikkoon.

Olemme tässä jo pidemmän tovin miettineet koiraa ja jopa etsineet sopivaa. Sopivan koiran löytäminen osoittautuikin hankalammaksi kuin mitä kuvittelin sillä neljä pientä lasta olivat suurelle osalle kasvattajista, sekä myyjistä ongelma. Mikään kiire meillä ei kumminkaan ollut koiran etsimisen suhteen ja niinpä jaksoimme kärsivällisesti odottaa sen juuri oikean löytämistä.
Muutamia koiria meille tarjottiin ostoilmoituksenikin johdosta, mutta yksikään näistä ei tuntunut juuri siltä oikealta ja meille sopivalta yksilöltä. Kuin sattuman kaupalta eräs tuleva kasvattaja näki kumminkin ilmoitukseni Facebookissa ja laittoi minulle viestiä, että joko olemme löytäneet sopivan koiran. Emme olleet löytäneet ja näin ollen hän pyysikin soittamaan. Juttelimme puhelimessa suhteellisen pitkät pätkät ja sovimme, että menemme jo samana päivänä katsomaan koiraa.

Mukana ensimäisellä tutustumiskerralla oli Eemil ja Veeti. Totesin, että on helpompi käydä isompien poikien kanssa ensimäisen kerran katsomassa koiraa jottei koira saa kamalia traumoja heti. Meitä olikin vastassa hyvin sympaattinen vajaa 1-vuotias walesinspringerspanieli-narttu Windy ja sekä minä, että isommat pojat ihastuimme koiraan.
Eilen sitten koira kävi omistajansa kanssa meillä katsomassa hieman, että miten koira suhtautuu kun kaikki neljä lasta ovat paikalla. Tapaaminen meni ihan loistavasti, koira käyttäytyi ja pojat tykkäsivät Windystä. Omahan koirasta ei tule paperilla vielä hetkeen sillä teemme sijoitussopimuksen. Tämä tarkoittaa, että koira siirtyy omistukseemme kun luovuttaja on teettänyt sillä yhden pentueen tai kun Windy täyttää 4-vuotta.


Koira siis saapuu meille maanantaina ja on alkuun ainakin pari päivää koeajalla jotta näemme että Windy käyttäytyy yhtä hyvin ilman tämän hetkistä omistajaansa kuin tämän kanssa. Uskon, että kaikki menee loistavasti ja jos ja kun näin käy niin täytämme viralliset paperit koiran sijoitukseen ottamisesta.

Mitäs suunnitelmia meillä sitten on koiran kanssa? Ainakin aiomme alkaa treenaamaan tokoa, tai oikeastaan jatkamme treenaamista siitä mihin nykyinen omistaja on päässyt. Mahdollisesti jos taitoni sallivat niin kokeillaan myös kilpailemista. Rallitoko, sekä mejä ovat myös yhdet vaihtoehdot harrastuksiksi. Eemil esitti myös toiveen, josko hän voisi kokeilla koiran kanssa kilpailemista ja hyvin mahdollisesti päästänkin Eemilin jossain vaiheessa kokeilemaan ainakin match showssa lapsi & koira kehää, mutta muut harrastukset riippuvat ihan siitä miten hyvin Eemil oppii ohjaamaan koiraa.

Suunnitelmia siis löytyy jo jonkin verran, mutta varsinkin Eemilin suhteen niiden toteutuminen riippuu täysin pojan omasta motivaatiosta. Ainakin Eemilillä on tähän mennessä riittänyt auktoriteetti koirien komentamiseen hyvin, joten mahdollisuus onnistumiseen on hyvä.

Ensi viikolla tulen kumminkin kertomaan enemmän koirasta.

2 kommenttia:

  1. Voi, koirat on kivoja! Onnea uudesta perheenjäsenestä! Joko teillä on suunnitelmat myös ulkoiluttamiseen? Eli kaikki lapsethan on otettava aina mukaan, jos vain toinen vanhempi on kotona? Haastavaa talvisin? Liikuntaa ainakin koiran kanssa saa joka päivä, se on tosi hyvä juttu 😊 Kolme kertaa päivässä pihalle, säällä kuin säällä. Me jouduttiin omasta koirasta luopumaan ajan puutteen vuoksi, mutta nyt kun esikoinen on jo 14v, ulkoiluttamiset sujuvat jo häneltäkin, joten uskallettiin ottaa uusi koira. Hyvin on mennyt 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista :)
      Kaikki lapset tosiaan tulevat mukaan ellei J ole kotona. Talvella voi olla hieman haastavampaa, mutta onneksi tässä on aikaa totutella ennen lumien tuloa. Lisäksi onneksi kolme lapsista osaa itse pukea ulkovaatteet, eli minulle jää vain yksi puettava ja mahdollinen vähäinen avustaminen.
      Hoitokoirien kanssa on mennyt aina hyvin, joten uskon että nytkin menee :)

      Poista

Kommentit ovat valvonnassani, eli älä säikähdä jos kommenttisi ei ilmesty heti. Se ilmestyy tarkastukseni jälkeen :)