Lasten peloista.

Jokainen lapsi varmasti pelkää jotakin ainakin jossain vaiheessa elämäänsä ja aina peloille ei löydy järkevää syytä. En itse muista, mitä olen pelännyt lapsena, mutta pitäisi varmaan kysellä äidiltäni että mitä kaikkea olen pelännyt ja miten pelot on mahdollisesti saatu pois.

Eemil on ihan vauvasta saakka ollut todella herkkä lapsi ja liekö johtuu herkkyydestä vai mistä, mutta Eemil on myös erittäin herkkä keksimään itselleen erilaisia pelkoja. Yhdessä vaiheessa Eemil pelkäsi hysteerisesti imuria joka oli päällä, vaikka meillä on aina imuroitu lähes päivittäin. Nyt Eemil pelkää enää että hänen huoneensa imuroidaan ja että lelut menisivät vahingossa imuriin. Yhdessä vaiheessa Eemil pelkäsi myös kissaamme jos se oli sylissä. Nykyisin tuokin pelko on onneksi unohtunut.
Nyt Eemil on kumminkin keksinyt uuden pelon noiden kadonneiden tilalle. Eemil nimittäin pelkää nykyisin joka ilta ikkunastaan näkyviä voimalan punaisia valoja aivan hysteerisesti. Ei ole mitään tietoa mistä tuo pelko on tullut ja miksi poika pelkää niitä nimenomaan iltaisin, mutta päivällä Eemilillä ei ole minkäänlaista ongelmaa noiden valojen kanssa. Päivällä Eemil myöskin selittää tohkeissaan, kuinka valot ovat hänen mielestään enon univalot, mutta iltaisin tuokin juttu tuppaa unohtumaan.
Eihän tuossa pelossa mitään, sehän olisi helppo estää esimerkiksi sulkemalla verhot tarpeeksi ajoissa, mutta kun Eemil ei tahdo verhoja kiinni ennen nukkumaanmeno aikaa, mutta ei myöskään suostu esimerkiksi leikkimään omassa huoneessaan illalla kun verhot ovat auki. Lisäksi kun pojalta kysyy syytä pelkoon, tulee vain vastaukseksi että valot tekevät pahaa. Mitä sitten lie tarkoittaa tuolla sillä Eemil ei ole kertaakaan osannut vielä osannut selittää, että mitä tuo pahan tekeminen on.
Yritin jopa selittää Eemilille, että valot tekevät vain hyvää kun varoittavat lentokoneita voimalan korkeista piipuista, mutta ei siitäkään ollut apua, sama hysteerinen huuto jatkuu siitä huolimatta joka ilta kun Eemil näkee ne samat punaiset valot ikkunastaan. Lisäksi Eemil ei suostu nukkumaan pimeässä, vaan lukuvalon on oltava päällä jokaikinen yö, jottei nuo pelottavat punaiset valot tule tekemään pahaa yöllä. Auta armias jos erehdyn sammuttamaan univalon keskellä yötä, niin on aivan varma että poika herää hetken päästä huutamaan hysteerisenä. En tajua mistä tuokin juttu on keksitty, en nimittäin keksi yhtään asiaa mistä Eemil on keksinyt pelätä punaisia valoja ikkunassaan...
Olisiko jollain lukijalla hyviä neuvoja, miten tuota pelkoa saisi hieman hallittua ja pojalle selitettyä ettei niitä valoja tosiaankaan tarvitse pelätä?

Veeti ei onneksi ole ainakaan vielä osoittanut pelkoa mitään kohtaan, ei siis todellakaan yhtikäs mitään kohtaan. Poika ei ilmeisesti pelkää edes satuttavansa itseänsä riehuessaan ja kertaakaan Veeti ei ole vielä elämänsä aikana säikähtänyt mitään. Pikemminkin kaikki mikä tuntuu pelottavan Eemiliä, vain naurattaa Veetiä. Tämä pikkumies taitaakin olla siis luonteeltaan äärimmäisen rämäpäinen persoona ja luulenpa, että kun tulee aika juosta päivystyksessä lasten vuoksi (siis lasten itse aiheuttamien vammojen vuoksi) niin ensimäisenä sinne kiikutetaan hyvin varmasti juurikin Veeti.
Välillä kyllä tuntuu että Veetin rämäpäisyydestä ja pelottomuudesta ei voi koitua mitään hyvää, mutta toiselta kantilta kun ajattelee niin on huomattavasti helpompaa kun poika ei ole niin arka kuin veljensä. Onkin siis todella hassua ajatella kuinka veljekset voivat tässäkin asiassa olla niin erilaisia...