Pienen nettipimennon jälkeen on hyvä tulla kirjoittelemaan jälleen kuulumisia ja ristiäisistäkin olisin jo kirjoittanut ellei nettiliittymämme vaihto olisi mennyt niin kauheaksi säätämiseksi kun se meni.
Lauantaina tehtiin siis sopimus Soneran kanssa 100 megaisesta netistä ja käytiin Saunalahdelle ilmoittamassa, että saavat katkaista nettimme keskiviikkona 14.08.2013 ja koska se tuntui olevan liian vaikeaa, katkaisi kyseinen firma nettimme samantien vahingossa. Tämä netin vahingossa heti katkaissut asiakaspalvelija soitti kumminkin heidän asiakaspalveluun ja asian piti olla kunnossa ja netin toimia sovittuun päivään saakka. Kotona odotti kumminkin yllätys kun netti ei toiminutkaan, joten J soitti Saunalahden asiakaspalveluun ja asiaa selvitettiin. Tunnin puhelun päätteeksi asiakaspalvelu oli tullut siihen tulokseen että he tiesivät että netin piti toimia keskiviikkoon saakka, sillä he löysivät kyllä nauhoitteen netin vahingossa katkaisseen asiakaspalvelijan puhelusta, sitä he eivät kumminkaan osanneet sanoa miksei netti toiminutkaan. No, asia luvattiin korjata viimeistään maanantaiksi. Maanantai koitti ja netti ei toiminut, mutta kappas kummaa kun J:lle oli tullut sähköpostiin sopimus kokonaan uudesta Saunalahden nettiliittymästä, sekä 78 euron avausmaksulasku. No, kiukkuinen puhelu perään ja lopputuloksena ettei nettiä saada toimimaan ilman tuota avausmaksua ja senkin kanssa aikaisintaan keskiviikkona, J siis ilmoitti että antaa olla ja Saunalahti kuoletti laskun ja odottelimme keskiviikkoa kun Soneran netin piti alkaa toimimaan.
Koitti keskiviikko ja tuli viesti että laajakaistasi on kytketty ja toimintavalmis, vaan kun ei toiminut. Soitto Soneran asiakaspalveluun ja yhdessä ihmeteltiin miksei netti toimi ja asiakaspalvelija ei saanut ollenkaan yhteyttä modeemiimme. Asiakaspalvelu neuvoi hyvin ystävällisesti hyvin monta konstia joilla netti piti saada toimintaan, mutta mikään ei auttanut joten asiasta tehtiin vikailmoitus.
Tänään sitten vihdoin ja viimein soitti Relacomin työntekijä joka ilmoitti että netti toimii ja ongelmana oli ollut se, ettei Soneran nettiä oltu ikinä kytkettykään asuntoomme, vaikka minulle tullut tekstiviesti niin väittikin. No, nyt netti siis toimii mutta ei kyllä luvatulla nopeudella. Maksiminopeus on tällä hetkellä 18 megaa, vaikka 100 megaisella netillä sen pitäisi lupausten mukaan olla minimissään 50 megaa. Kiitoksia siis Sonera tästäkin, pitääpä siis soittaa jälleen asiakaspalveluun ja kysellä miksei nopeus ole luvatunlainen sillä tuolla nopeudella ei meillä tule toimimaan Sonera Viihdekkään jonka hankintaa suunnittelimme tähän saakka.
No se siitä valituksesta ja nyt siirryn oikeisiin asioihin.
Sunnuntaina oli siis Tyypin ristiäiset ja ne menivät hyvin. Onneksi kaverini oli apuna aamusta sillä itselleni meinasi iskeä paniikki. Harmiksemme kaksi kummeista ei päässyt paikalle sillä heidän lapselleen iski yöllä oksennustauti, mutta kyllä he kerkeävät kummipoikaansa näkemään vielä ihan niin paljon kuin tahtovat. Pojan nimeksi tuli siis Niilo Olavi.
Niilo kasvaa kamalaa vauhtia ja oppii uusia asioita koko ajan. Viimeisimpänä on löytynyt omat kädet ja niitä mutustellaan taukoamatta. Yritystä löytyy kovasti myös kääntymiseen, mutta sen oppimiseen menee onnekseni vielä ainakin jonkun aikaa koska en tahdo ajatella että vauvani kasvaisi liian äkkiä. Niilo kun tulee näillä näkymin olemaan viimeinen lapsi ja ollaan tällä hetkellä J:n kanssa molemat sitä mieltä että lapsiluku on täysi ellei sitten joskus hamassa tulevaisuudessa tule puheeksi lapset kunhan ainakin nämä pojat saisi kouluikään.
Kotona olokin ilman J:tä on onnistunut ihan kohtuullisen hyvin ja vielä on kaikki kolme lasta hengissäkin vaikka välillä tuntuu että hermot menee totaallisesti. Eemil nimittäin ilmeisesti protestoi vauvan saamaa huomiota pissaamalla joka käänteessä housuihinsa (ja itse saan melkeinpä harmaita hiuksia kun poika ei yli kuukauden säännöllisestä harjoittelusta huolimatta ole vieläkään edistynyt mihinkään suuntaan kuivaksi opettelussa) ja Veeti keksii kaikki ilkeimmät tempauksensa juuri silloin kun imetän. No, saapahan Niilo tottua hulinaan jo pienestä pitäen, sekä siihen että huomiota pitää jakaa kaikille lapsille eikä vain pienimmälle, varsinkaan kun Niilo saa muutenkin eniten huomiota minulta imetyksestä johtuen.
Imetys taasen on lähtenyt hieman paremmin käyttöön, kiitos rintapumpun jonka avulla olen pumppaillut maitoa hieman pakkaseen ja näin stimuloinut maidontuotantoa. Niilokin on huomattavasti paremmalla tuulella kun maitoa tulee tarpeeksi ja illatkin ovat rauhoittuneet. Taisi siis koliikkiepäily johtua vain huonosti nousseesta maidosta. Nyt olenkin jo hieman pumpannut maitoa pakkaseen satunnaisia kertoja varten kun en ole paikalla, jotta poika voisi juoda rintamaitoa tällöinkin korvikkeen sijaan. Ja ensimäinen yökyläilykin on itse asiassa jo sovittu kun Niilo menee kummitädilleen yöksi tämän kuun vika päivä ja itse lähden juhlimaan synttäreitäni. Isommat pojat menevät siis omalle kummitädilleni yökylään. Veikkaanpa kyllä etten kovinkaan myöhään jaksa olla liikenteessä vaan nukkumatti kutsuu todennäköisesti hyvinkin aikaisin, mutta ainakin saan nukkua univelkojani pois edes jonkin verran. Uskoisin jaksavani pienen hengäsdystauon jälkeen itsekin paremmin.
Nyt taidan kumminkin painella siivoamaan vielä kun Niilo nukkuu ja Eemil on tulossa Linnanmäeltä kavereideni kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat valvonnassani, eli älä säikähdä jos kommenttisi ei ilmesty heti. Se ilmestyy tarkastukseni jälkeen :)