Prinsessavaihe.

Koko lapsuus tuntuu olevan täynnä erilaisia vaiheita, jotka onneksi menevät suurin osa ohi jossakin vaiheessa ja osa ei onneksi kestä kovinkaan kauan. Eemilillä on tällä hetkellä selkeä prinsessa- / tyttövaihe meneillään sillä kaikki tyttöjen jutut ja prinsessajutut ovat olleet kova sana. Itse olen aina ollut sitä mieltä että poikamme saavat vaikka käyttää mekkoa tai tanssia balettia harrastuksenaan jos niin tahtovat, en nimittäin aio millään tavalla rajoittaa lasten oman itsensä etsimistä, mutta välillä tuntuu silti siltä että Eemil voisi hieman rajoittaa tuota tyttömäisyyttään.

Tämä vaihe siis ilmenee sillä tavalla, että aina jos on mahdollisuus valita esimerkiksi vaaleanpunaista tai vaikkapa Hello Kittyä, niin se valitaan. Kaupasta tahdotaan Hello Kitty hammastahnaa, sekä Hello Kitty hammasharja, lakua valitessa poika valitsee vaaleanpunaisen Angry Birds lakun, McDonaldissa valitaan vaaleanpunainen lelu kun vaihtoehtona olisi joku poikien örrimöykkykin, Ikeassa Eemil olisi tahtonut vaaleanpunaisen hyllyn itselleen, lisäksi poika haluaisi vihreän seinänsä tilalle vaaleanpunaisen seinän. Eemil tahtoo myös joka käänteessä käyttää käsikoruja, kaulakoruja, minun ja kaikkien naispuolisten vieraiden kenkiä, minun paitojani, sekä kokeilla lähes kaikkien käsilaukkuja. Yksi suuri ilonaihe oli eräs päivä kun poika sai vanhan hoitolaukun omaksi käsilaukukseen ja kun täti toi muutaman vanhan käsikorunsa Eemilille.

Osa tutuistani on jo melkein alkanut huolestumaan Eemilin tyttömäisyydestä, itse en niinkään, mutta omalla tavallaan tämä vaihe tuntuu äärimmäisen ärsyttävältä. En vain tahdo ostaa pojalle kauheasti esimerkiksi "tyttöjen" leluja, sillä tiedän että niillä leikkiminen tulee todennäköisesti loppumaan hyvinkin pian. Eemilillä ja Niilolla on molemmilla omat Hello Kitty pehmolelunsa ja Eemilillä on yhteinen nukkekoti Veetin kanssa, mutta siinä on mielestäni tarpeeksi ns. tyttöjen leluja, tai no muutamia vaaleanpunaisia mäkkileluja löytyy taloudestamme, mutta onneksi ne ovat olleet kaupanpäällisiä aterian ostaessa joten niiden olemassaolo ei niinkään häiritse... Tai no nukkea olen suunnitellut pojille ostettavaksi jos tuo vaihe kestää pidempään, sillä sekä Veeti, että Eemil rakastuivat neuvolan odotustilassa olleisiin nukkeihin ja hoitivat niitä todella hyvin. Lisäksi My Little Ponyt (ne vanhat) olisivat myös ihan kiva lisä lastenhuoneisiin...
Pelkään kumminkin tuputtavani pojille ns. tyttöjen leluja joten niiden ostaminen on niin sanotusti hyvin hankalaa koska en halua omilla mielipiteilläni vaikuttaa siihen minkälaisilla leluilla pojat leikkivät ja en tahdo myöskään että poikia kiusataan esimerkiksi koulussa tai tarhassa tulevaisuudessa sen vuoksi että olen ostanut heille vaikkapa nyt nuken. En nimittäin yhtään osaa sanoa kuinka yleistä tuollainen on pojilla esimerkiksi juurikin Eemilin iässä.

Lisäksi pelkään että tietämättäni yritän tehdä pojista tyttöjä, sillä olisihan se tyttölapsi kiva tässä katraassa, mutta en kumminkaan tahdo tuputtaa pojille tyttömäisyyttä. Ja tiedän, ettei oikeasti ole tyttöjen leluja, poikien leluja, tyttöjen värejä tai poikien värejä, mutta ne nyt vain on valitettavasti jaoteltu yhteiskunnan yleisen mielipiteen vuoksi. Muutaman kerran olenkin jo Niilonkin kohdalla saanut kuulla uteluita "tytön" iästä kun pojalla on ollut joko oranssia tai punaista päällään ja saanut sen jälkeen kummastuneita katseita osakseni kun olen ilmoittanut kyseessä olevan poika. Harmi sinänsä, itse tykkäisin pukea poikia vaikka minkä värisiin vaatteisiin ja Eemil tahtoisi kovasti vaaleanpunaisia vaatteita, mutta enpä viitsi vaaleanpunaista Eemilille ostaa sillä tiedän että esimerkiksi pihamme pojat kiusaisivat Eemiliä siitä. Lisäksi muunmuassa pikkuveljeni on erittäin kova arvostelemaan Eemilin prinsessavaihetta kun kaiken pitäisi olla tyttömäistä ja Eemilistä kuulemma tuleekin 100% varmasti homo. Ja tuota homojuttua on saatu kuulla muutamalta kaveriltanikin ja tosiaan toivon että se loppuu pian, ennen kuin Eemil tajuaa asian olevan kiusaamista ja loukkaantuu siitä. Lisäksi itse olen sitä mieltä että jos jostakusta pojasta nyt homo sattuisi tulemaan niin siitä vain, en vain suostu uskomaan että lapsuuden mielipiteet esimerkiksi lempiväristä tai tyttöjen leluilla leikkiminen tarkoittaisi mitään aikuisuuden seksuaalisesta suuntautumisesta.

Nyt alkaa kumminkin aihe taas karkaamaan alkuperäisestä, joten ehkä olisi parempi jättää tämä pohdinta tähän ennen kuin juttu alkaa rönsyilemään enempää. Mitäs mieltä te lukijat olette, kannattaako poikalasta kannustaa tyttöjen juttuihin esimerkiksi ostamalla vaaleanpunaisia vaatteita vai suojella kiusaamiselta olemalla ostamatta niitä? Ja onko muiden lapset kiinnostuneet jossain tietyssä iässä ns. väärän sukupuolen tavaroista?