Tervetuloa 1700-luku kertaheitolla.

Jep, eli maanantaina koettiin sekin, että kuinka ihminen on nykyaikana riippuvainen sekä sähköstä, että lämpimästä vedestä. Sen myrskyn seurauksena kun meiltä meni maanantaina sekä sähköt, että lämmin vesi (alkuun myös kylmä vesi pariksi tunniksi) 29 tunnin ajaksi. Maanantai aamuna siis sähköt katkesivat joskus klo 11.30 ja aikamme ihmeteltyä + todettuamme ettei vettä tule ollenkaan, päätimme mennä J:n äidille koska ei kahden vaippaikäisen kanssa vain yksinkertaisesti voi olla ilman vettä ja sähköä. No, aikamme ihmeteltyä siinä ja sekö HSY:n, että Fortumin sivuja tutkailtuamme uskaltauduimme lähteä kotiin katsomaan, josko sähköt olisivat palanneet, no miksipä olisivat... Pari tuntia kotona oltuamme (siis joskus klo 20) tulimme siihen tulokseen ettei kotona vaan voi olla kun ainoa vesi jota hanasta tuli oli kylmää ja sähköä ei ollut, lisäksi Eemil pelkäsi yllättävää pimeää. Aloimme siis soitella sukulaisia läpi, josko joku meidät majoittaisi ja onneksi lopulta enoni vaimoineen suostui majoittamaan ja hakemaan koko poppoon heille.

No, yön vietimme siis enoni luona ja enon vaimo heitti meidät kotiin aamulla joskus vähän ennen yhtätoista kotiin, vain todetaksemme ettei sähköt ollut vieläkään palannut. Lähdimme loppujen lopuksi Selloon pyörimään ja syömään, koska pakko Eemilinkin oli saada lämmintä ruokaa.. Kotiin päästyämme oli sähköt lopulta palanneet (kello oli tuolloin noin 17) ja tutuilta, sekä naapureilta kuulimme että sähköt olivat palanneet vasta hetki aikaisemmin. Asunto oli kylmä kuin Siperia ja haisi vanhalle ladolle kun ei ilmanvaihtokaan toiminut sähköjen puutteen vuoksi. Lisäksi suurin osa ruoista oli mennyt pilalle jääkaapissa. Ei muuta kuin jääkaapin siivoukseen ja puoli jätesäkillistä ruokaa roskiin. Onneksi sentään pakkanen oli pysynyt jäässä ja ruoat siellä olivat vielä kunnossa. Nyt on sitten enää vahingonkorvausten hakeminen Fortumilta ja kotivakuutuksesta...

Hyvin kyllä huomasi tuona aikana, että kuinka riippuvainen ihminen on tosiaan sähköstä ja vedestä ja itse en ainakaan olisi pärjännyt yötä kotona lasten kanssa ilman noita nykyajan ylellisyyksiä. Onneksi siis on ihanat sukulaiset jotka auttavat tarvittaessa.

Ainiin ja Eemil oli toissapäivänä minun tädilläni yökylässä ja kävi näiden perheen kanssa Huimalassa eilen. Pikkumies oli ilmeisesti tykännyt todella paljon Huimalasta ja ainakin kotiin saapui yltä päältä hikinen ja hyvin väsynyt lapsi.

Nyt taas keskityn imetykseen ja alan henkisesti valmistautua Kääpiön neuvolaan, joka on iltapäivällä... Neuvolakuulumiset tulen sitten kertomaan jossakin vaiheessa.