Joulukuun ensimmäinen.

Kiitoksia teille muutamille viime postaukseen vastanneille :) Itse siis tosiaan aloitan jouluvalmistelut huomenna, kunhan päästään kaupoilta ostamasta kaikki joulutarvikkeet. Joulukuusen kokoamisen jätän kumminkin ehkä vielä vähän pidemmälle... Nyt sitten varmistui meidänkin jouluaattosuunnitelmat ja meille on siis tulossa äitini, siskoni, veljeni ja ex. isäpuoleni viettämään jouluaattoa ja hippasen ehkä jännittää kun kaikki ruuat teen vieraille (okei, kinkun paistaa äitini ja tuo mukanaan), mutta oikeasti kiva viettää joulua koko perheen kesken ja hassua myöntää että itse ainakin odotan jouluaattoa, vaikka en mikään vieraita kestitsevä kotiäiti tavallisesti olekkaan...

Tänään siis tosiaan on viikko 39+4 ja alkaa pikku hiljaa tuntumaan, että ainakaan ennen laskettua aikaa tämä lapsi ei ole tulossa ulos... No, nyt kun siihen on pikku hiljaa alkanut motivoitumaan, että saattaa mennä käynnistykseen asti, niin en jaksa varsinaisesti edes elätellä toiveita synnytyksestä ennen käynnistystä. Menee muuten aika huomattavasti nopeammin kun en vainoharhaile jokaisen pienen supistuksen kanssa, että kohta tulee lähtö. Aloin muuten myös miettimään, että entäs jos en huomaakkaan synnytyksen oikeasti käynnistyneen nyt kun olen motivoitunut tuohon käynnistykseen... Hassua että vielä yhden lapsen synnyttäneenäkin voi murehtia tuollaista, mutta kaipa synnytyksen alkamisenkin tajuaa samalla tavalla kun siitä vain osasi olla sata prosenttisen varma Eemiliä odottaessa.

Niin ja masukuva maanantailta (eli viikoilta 39+1):

Hyvinhän tuo maha on laskeutunut ja sen kyllä tuntee että lapsi on niin alhaalla kuin mahdollista ja enää alemmas ei Kääpiö tosissaankaan enää pääse...

Ainiin ja rattaatkin sain huuto.netistä huudettua. Nouto tosiaan vasta ensi viikon lauantaina, kun myyjä oli laittanut sopivan noutopäivän vasta huutoni jälkeen, mutta eipä sille mitään voi. Onneksi vaikka Kääpiö päättäisikin syntyä ennen rattaiden noutoa, niin montaa päivää ei tarvitsisi kotona olla ilman tuplarattaita ja ensimäisinä päivinä tuskin mihinkään vauvan kanssa liikkuisin, niin ei mitään huolta. Kyseessä siis Britax B-Dual sisarusrattaat vaaleanvihreinä ja tyytyväinen olen päätökseeni, vaikka niin olisinkin Cosatton alligaattorirattaita himoinnut.. Onneksi kumminkin J puhui järkeä mm. renkaiden suhteen (Cosattoissa nimittäin renkaat näyttivät siltä etteivät liikkuisi senttiäkään lumessa) ja onhan se kivempi että rattaat saa yhden lapsen rattaiksi sitten kun Eemil ei enää rattaissa istu.

Mutta, tässä taas hiukan kuulumisia, nyt odottelemaan pikkusiskoa kylään ja katsellaan jos jossakin vaiheessa saisin tehtyä postauksen meidän asunnosta kun sellaiseen sain ispiraation yksi päivä :)