Eemilin alkava koiraharrastus

Olen tainnut jo aiemminkin puhua siitä kuinka Eemil tahtoisi jo harrastaa Windyn kanssa ja kuinka varsinkin agility kiinnostaisi poikaa. Tahto koiraharrastukseen on edelleen suuri ja se kasvaa koko ajan, mutta ihan vielä en uskalla Eemiliä päästää harrastamaan Windyn kanssa.

Lauantaina tuli kumminkin oiva tilaisuus Eemilille kokeilla koiraharrastusta, vaikkakin vain leikkimielisesti mutta silti. Lauantaisessa mätsärissä oli nimittäin ilmainen luokka nimeltään lapsi ja lelukoira.
Kotona jo valittiin innolla pehmokoira mukaan ja matkalla sille keksittiin innolla nimeä. Lopulta nimeksi päätyi Lepakko. Paikan päällä Eemiliä alkoi kumminkin hieman jännittämään ja osallistuminen meinasi peruuntua, mutta onneksi Eemil lopulta uskaltautui kehään.

Esiintyminen lelukoiran kanssa sujui Eemililtä aivan loistavasti ja vaikka häntä hieman jännittikin niin poika uskalsi myös puhua mikrofoniin kun luokan vetäjä haastatteli kilpailijoita.

Lopulta kumminkin oli aika palkita kilpailijat ja Eemil sijoittui kolmanneksi. Palkinnoksi poika sai ruusukkeen, koirapehmolelun, suklaapatukan, sekä koiran nameja. Eemil olikin hyvin ylpeä saavutuksestaan ja tahtoo kuulemma pian uudelleen samanlaiseen kilpailuun kilpailemaan.

Hyvin alkoi siis Eemilin koiraharrastus vaikka vielä hän ei harrastanutkaan oikean koiran kanssa. Toivottavasti into säilyy jatkossakin.

Match show kuulumisia

Eilen olimme jälleen kerran Windyn kanssa mätsärissä pyörähtämässä ja samalla nähtiin Windyn sijoitukseen luovuttanut henkilökin. Windy muisti vielä luovuttajansa, sekä hänen toisen koiran hyvin ja Windy sai samalla pikakotitrimminkin pisimmille karvoille.

Odotellessamme isojen aikuisten kehän alkua juttelimme hieman suunnitelmistani Windyn kanssa ja luovuttaja kertoi hieman omista suunnitelmistaan. Hyvältä kuulosti suunnitelmat luovuttajan suhteen muunmuassa pentuja miettien. Hieman ehkä ärsytti kylläkin kun seuraamme lyöttäytyi yli-innokas uroksen omistaja joka ei tuntunut millään ymmärtävän etten tahdo hänen koiransa hyppivän Windyn selkään mutta onneksi heistä pääsi eroon kun menin sivummalle treenaamaan ravaamista Windyn kanssa.

Koira määrä ei päätä huimannut eilisessä mätsärissä ja isojen aikuisten kehässä olikin vain kahdeksan koiraa. Minuahan tämä ei haitannut sillä mahdollisuus sijoittumiseen oli luonnollisesti parempi.
Olimme muuten ensimmäistä kertaa ihan näyttelyhihnan ja -pannan kanssa liikenteessä ja meni ainakin omasta mielestäbi paljon paremmin kuin kahdella aiemmalla kerralla.

Saimme myös vinkkejä jatkoa varten muunmuassa ravaamista ajatellen sillä kuulemma Windy ravaa paremmin kun se saa enemmän löysää eikä ravaa ihan vierelläni. Hyvä neuvo jatkoa ajatellen ja neuvot on aina hyvästä jos meinataan kehittyä.

Kokonaisuudessaan mätsäri oli todella onnistunut ja oltiin jälleen kerran sinisten kolmannet, mutta tästä on hyvä jatkaa harjoituksia. Parin viikon päästä olisikin jälleen uudet mätsärit ja pitääkin katsoa päästäisiinkö silloinkin paikalle.

Niin ja Eemilkin pääsi kokeilemaan onneaan lapsi ja lelukoira luokasta, mutta siitä lisää erillisessä postauksessa.

Miten suurperheessä riittää rahat?

Minulta on muutamankin otteeseen pyydetty kirjoitusta siitä, miten suurperheessä oikein riittää rahat ja mihin sitä rahaa oikeastaan edes kuluu. Alkuun ajattelin, että aihe olisi liian henkilökohtainen blogiin jaettavaksi, mutta olenhan avannut asiaa jo esimerkiksi Facebookin mammapalstoilla niin miksen täälläkin. Jo pelkästään äityleissä kun kommenttini näkee varmasti useampi ihminen kuin blogiani lukee. Mitään tarkkoja summia on turha odottaa tässä postauksessa olevan, vaan puhun summista yleisellä tasolla ja noin summina. Tarkat summat haluan pitää perheen sisäisinä.

Aloitetaan perustiedoista. Olemme siis kuusi henkinen perhe, johon kuuluu meidän ihmisten lisäksi koira. Asumme vuokralla kerrostalossa Länsi-Vantaalla ja asuntomme on hieman vajaa 100 neliön kokoinen. Lapsemme ovat kaikki päivähoidossa kun minä teen henkilökohtaisen avustajan töitä keikkalaisena ja J työskentelee taksikuskina vuorotyössä. Koiramme ruokintaan täysin raakaruualla.

Sitten jatketaan tuloihin eli kaikkiin niihin rahoihin joita saamme kuukaudessa. Tuloinamme on tällä hetkellä asumistuki (hieman yli 800e), lapsilisät (kuukaudessa 490e), minun palkkani (kuukaudessa pyöreästi 1100e), sekä J:n palkka (kuukaudessa pyöreästi 1300-1500e). Oma palkkani maksetaan kahdesti kuukaudessa ja se helpottaa hieman kaupassa käyntiä, sekä laskujen maksua sillä budjetti tulee miettittyä tarkemmin ainakin minun toimesta kun rahat jakautuvat tasaisesti koko kuukaudelle.

Sitten ne menot. Menoina meillä on vuokra (josta asumistuki kattaa melkein kaiken), internet, puhelinliittymät, Sonera viihde, kotivakuutus (joka 3. kuukausi), sähkö (joka 3. kuukausi), sekä päivähoitomaksut ja tietenkin ruoka ja päivittäiseen elämään tarvittavat tuotteet.

Miten menomme sitten jakautuvat?
Vuokraan menee noin kolmasosa kaikista tuloistamme kun asumistuen laskee mukaan tuloihin. Tämä onkin yksi syy miksi olemme miettineet pienempää ja halvempaa asuntoa. Toisaalta vuokra on aina iso menoerä, mutta siitä olisi kiva saada hieman säästettyä.
Netti, puhelimet ja Sonera viihde ovat kohtuullisen pieniä menoeriä. Kilpailutamme puhelinliittymät säännöllisesti ja juuri viikko sitten saimmekin taas liittymät halvemmaksi kilpailuttamalla vaikka operaattori pysyi samana.
Sähkö ja kotivakuutus tulevat tosiaan kolmen kuukauden välein jolloin joka 3. kuukausi menee säännöllisiin laskuihin hieman enemmän. Samoin koiravakuutus tulee kolmen kuukauden välein.
Päivähoitomaksut eivät ole yhtään niin suuret kuin alkuun luulin. Kaikkien neljän päivähoitomaksut ovat nimittäin yhteensä 190e kuukaudessa eli töissä käynti ja lasten tarhassa pitäminen on taloudellisesti kannattavaa.
Koiran kuluista sen verran, että ainoa säännöllinen kulu koiran osalta on ruoka. Rokotukset, vitamiini lisät ja muut lisät, tai muut hankinnat eivät ole kuukaisittaisia. Windy syö raakaruokaa ja lihoihin menee kuukaudessa noin 75-100e joka on tottakai enemmän kuin mitä nappuloihin uppoaisi, mutta olen laskenut että pitkällä tähtäimellä lihan syöttäminen on kannattavampaa. Lisäksi Windy syö liha-annoksista kaiken ja nappulat jäävät lähes poikkeuksetta syömättä. Mieluummin siis käytän hieman enemmän ruokaan jota koira syö kuin käytän turhaa rahaa ruokaan jota koira ei syö.

Pääsääntöisesti pärjäämme siis vallan mainiosti. Välillä on toki kuukausia jolloin saattaa joutua lainaamaan hieman rahaa, mutta nämä ovat pääsääntöisesti sellaisia kuukausia jolloin on enemmän hankintoja sekä laskuja.

En nyt tiedä avasiko tämä aihetta kenellekään kun en tarkkoja lukuja tahdo kirjoitella. Sanoisin kumminkin että kaikilla on mahdollisuus pärjätä rahallisesti kunhan vain miettii mihin rahansa käyttää.

Kun lapsi ei puhu

Meillä on kolme vuotias poika nimeltään Niilo ja hän ei puhu. Tai oikeastaan puhuu neljän sanan verran jotka ovat: ei, en, joo ja namnam. Ei siis järin montaa sanaa ja näin ollen kommunikointi on välillä hieman haastavaa. Eikä se kommunikointi ole haastavinta edes meidän vanhempien kanssa vaan ongelma muodostuu enemmänkin kaverisuhteiden luonnissa. Kaverit eivät nimittäin ymmärrä ja siksi Niilo leikkiikin esimerkiksi päiväkodissa pääsääntöisesti Veetin kanssa.

3-vuotis neuvolassa saimme lähetteen puheterapiaan josta luvattiin lähete tutkimuksiin että miksi poika ei puhu. Tästä huolimatta ensimmäisellä käynnillä ei sanottu sanaakaan näistä tutkimuksista vaan puhuttiin että Niilo käy ainakin 15 kertaa puheterapiassa jota jatkettaisiin mahdollisesti päiväkodin tiloissa ylimääräisellä 20 käynnillä.

Tällä viikolla oli kumminkin toinen käynti puheterapiassa ja saimme hieman enemmän tietoa juuri siitä avusta jota kaipaamme. Puheterapeutti kertoi, että jos Niilo ei ala hyvin pian puhumaan, meidän pitää hakea Kelalta tukea yksityiseen puheterapiaan. Tämä tuki liikkuu kuulemma nimellä vammaistuki ja samalla saisimme hakea vammaistukea.
Puheterapeutti kehoitti hakemaan myös tukea Kelataksi oikeuteen Niilolle jotta poika voisi kulkea puheterapia matkansa taksilla.

Kun nämä miljoona erilaista tukijuttua oltaisiin selvitetty, mentäisiin ensinnä lääkärille joka on erikoistunut puheenkehityksen viivästymään joka sitten laittaisi sen lähetteen sinne yksityiselle puheterapeutille joka sitten vuorostaan laittaisi lähetteen tarkempiin tutkimuksiin. Aika moinen show siis edessä nyt loppuvuoden aikana ellei tapahdu ihmettä joka saa Niilon puhumaan.

Siihen saakka että saadaan joku fiksu selvyys asioista, opettelemme tukiviittomien sekä kuvakorttien käyttöä ja on muuten yllättävän vaikeaa kun opettelukumppanina on 3-vuotias jota ei pahemmin asian oppiminen kiinnosta...

Toivomme että asia etenee pian ja saamme jonkun syyn pojan puhumattomuudelle.

Windystä tuli iso tyttö!

Heiman koirakuulumisia tähän väliin nyt kun Windystä tuli iso tyttö. Viime viikon torstaina Windyllä alkoi siis juoksut joita oltiin jo odoteltukin muutama tovi. Ikää Windyllä oli juoksujen alkaessa vain muutama viikko päälle yksi vuosi ja niinpä juoksut alkoivatkin hyvään aikaan. Hieman jännitti milloin juoksut alkaisivat kun niitä ei tuntunut näkyvän, mutta onneksi enää ei tarvitse jännittää niiden alkua.

Pari päivää ennen juoksujen alkua Windy oli selkeästi tavallista rauhallisempi ja pesi itseään aktiivisemmin, joten periaatteessa olisi kai pitänyt arvata juoksujen alkavan, mutta jotenkin ajattelin rauhallisuuden vain johtuvan lenkkeilystä. Nyt kun juoksut ovat alkaneet kunnolla, on Windy selkeästi rauhallisempi kuin tavallisesti ja tyttö kaipaa huomiota huomattavasti tavallista enemmän. Nyt sitten vain odotellaan että millaisella aikataululla tulee seuraavat juoksut jotta Windyn sijoitukseen antaneella olisi helpompi miettiä mahdollista tulevaa astutusta.

Muita kuulumisia koiran suhteen on muunmuassa se, että viha imuria kohtaan vähenee koko ajan. Minä saan jo imuroitua puoli asuntoa ilman yhtään haukahdusta ja jos pidän jonkinlaisen tauon noin puolessa välissä asuntoa, saan yleensä imuroitua loputkin ilman haukahduksia.

Ruokinnassakin on tapahtunut hieman muutoksia. Aikaisemmin syötin Windylle nimittäin aamuisin nappulaa, sekä libaa ja iltaisin pelkkää lihaa. Koska nappulat eivät kumminkaan tuntuneet maistuvan Windylle ja osa lihastakin jäi kuppiin nappulan vuoksi, siirryimme nyt kokonaan raakaruokinnalle. Tällä hetkellä tilanne on se, että ruokakuppi tyhjenee joka ikinen kerta ja nirsoilua ei ole havaittavissa. Voisinkin sanoa siis että kyseessä on suhteellisen onnistunut ruokinnan muutos.

Lenkillä kiskomisessakin on tapahtunut sillä ostimme Windylle valjaat muutaman kaverini ehdotuksesta. Kyseessä on ihan tavalliset valjaat, eikä esimerkiksi vedonestovaljaat ja silti muutos aikaisempaan on ollut todella suuri! Vakjaiden kanssa Windy ei kisko yhtää niin paljon kuin aiemmin ja lenkkeily on huomattavasti miellyttävämpää. Pakko siis sanoa että vaikka olin alkuun hieman sekptinen valjaiden hankintaa kohtaan niin tähän mennessä ne ovar olleet ehdottomasti paras hankinta.

Mätsäri harrastuksesta sen verran, että oltiin viime viikon tiistaina taas mätsärissä, mutta sieltä emme saaneet kuin sinisen nauhan. Toisaalta yksikään pitkäkarvainen koira ei saanut isojen aikuisten kehässä punaista nauhaa eikä sijoittunut joten Windyn sininen nauha ei tullut yllätyksenä. Kehäkäytös oli kumminkin parempaa kuin edellisessä mätsärissä ja olihan tuo hyvää harjoitusta joten ei hautannut vaikka ei sijoituttu.

Tässä jälleen uusimmat kuulumiset Windyn osalta.

Onko lapsi hoidossa isällään?

Yhdessä äitien välisessä whatsup ryhmässä tuli puhetta lasten hoitoon jättämisestä, sekä siitä onko lapsi hoidossa isänsä kanssa ollessaan? Olen myös laittanut merkille, että todella monessa sosiaalisen median kanavassa lapsen isän kanssa jättämisestä puhutaan tyylillä "lapsi jäi isälleen hoitoon" tai "onneksi lapsen isä suostuu hoitamaan lasta esimerkiksi suihkun ajan".

Omaan korvaani kuulostaa todella hölmöltä, että lapsi olisi omalla isällään hoidossa sillä onhan isä yhdenvertainen vanhempi äidin kanssa. Tai ainakin näin pitäisi olla. Edes erillään asuminen ei mielestäni selitä sitä, että sanotaan lapsen olevan hoidossa kun lapsi on isällään sillä silloinkin lapsi on vanhempansa kanssa.

Olen myös törmännyt muutamiin keskusteluihin joissa on sanottu, ettei lapsi voi jäädä isänsä kanssa ennen kuin lapsen voisi viedä muuallekin hoitoon. Tämä taas saa itseni ainakin miettimään että miksei voisi? Tai kun perustellaan tätä sillä, että äiti on lapselle se tärkein henkilö maailmassa ja äiti on se ensisijainen ihminen kenen kanssa lapsen pitäisi viettää aikaansa. Tässäkään ei ole mielestäni järjen hiventäkään.
Lapsi tehdään yhdessä ja yhdessä siitä kuuluisi huolehtiakkin. En periaatteessa yhtään ihmettele, että nykyajan yhteiskunnassa vähätellään isän roolia lapsen elämässä jos ajatusmaailma on se, että isä on vain hoitaja omalle lapselleen ja tähän tulisi tulla muutos omasta mielestäni. Ei nyt välttämättä ole paras vertauskuva, mutta jos mietitään esimerkiksi perheitä joissa on kaksi äitiä. Jääkö lapsi näissäkin perheissä toiselle vanhemmalleen hoitoon ja miten se hoitajana toimiva vanhempi päätetään? Tai perheitä joissa on kaksi isää. Onko näissä perheissä lapsi molemmilla vanhemmillaan vain hoidossa? Voisin veikata ettei asia ole näin, joten miksi sen pitäisi olla toisin niissäkään perheissä joissa on äiti ja isä?

Voisikohan mitenkään osan nykyajan iseistä arkuus lapsistaan huolehtimiseen johtua juurikin siitä, että suhtautuminen on tällainen? Olisi myös mielenkiintoista tietää, että mistä tällainen ajatusmaailma juontaa juurensa?

Tällaista pohdintaa tälle päivälle. Onko teidän perheissä vanhemmat tasa-arvoisia vai jääkö teidän perheessä lapsi hoitoon isänsä kanssa? Jos puhutte vain hoitoon jäämisestä niin miksi?

(Loppuun huomautan että kuvassa Niilo on itse kivunnut koiran häkkiin ja vetänyt oven kiinni laskeakseen Windyn luut rauhassa. Ihan vaan ettei kukaan kauhistu kuvaa...)

Lapsiperheen aakkoset

A - Aurinko. Lämpö ja aurinko ovat samalla ihania, mutta samalla myös asioita joista lapsiperheitä varoitellaan todella paljon. Kesällä on ihana ulkoilla kun aurinko paistaa, mutta samalla pitää myös muistaa uv-säteilyn vaarat ja kunnollinen auringolta suojaaminen.

B - Banaani. Lapset rakastavat banaania ja meillä onkin kausia kun banaania uppoaisi useampikin kilo päivässä. Banaania on myös käytetty lasten vauva-aikana koventamaan mahdollista löysää vatsaa.

C - Cuplaton. Usealle vanhemmalle tuttu tuote lapsen vauva-ajasta. Tämä ehkäisee lapsen vatsassa kiertävää ilmaa ja vähentää joissain tapauksissa vauvan itkuisuutta.

D - D-vitamiini. Jokaisen suomalaisen kuuluisi syödä d-vitamiinilisää, mutta varsinkin lapsille se on tärkeä. D-vitamiinilisän syönti aloitetaan jo varhaisessa vaiheessa ja sitä kuuluisi jatkaa aikuisikään saakka.

E - Euro. Rahaa saa lapsiperheessä kulumaan milloin mihinkin eikä sen kulumista voi estää mitenkään. Lapsen ensimäisenä elinvuotena rahan meno on kaikkein pahinta, mutta onneksi se tasaantuu kun lapsi kasvaa ja jos on useampi lapsi niin lähes kaiken voi onneksi kierrättää jos ne ovat vielä hyvässä kunnossa.

F - Facebook-kirppikset. Nämä riitaa ja rahanmenoa aiheuttavat paholaiset. On hyvin vähissä ne äidit jotka ovat Facebookissa, mutta eivät kuulu yhteenkään Facebook kirppisryhmään. Kirppiksiltä voi tehdä mahtavia löytöjä, mutta niissä saattaa myös joutua taistelemaan tuotteista, joutua huijatuksi ja jopa joutua maksamaan moninkertaisesti uuden vaatteen hinnan jos löydät jotakin mitä tahdot palavasti.

H - Hiljaisuus. Tämä on asia jota jokainen vanhempi osaa arvostaa mutta josta lähes jokainen vanhempi myös tietää, että kun on liian hiljaista niin silloin lapset tekevät pahuuksia. Hiljaisuus on siis hyvästä, mutta liika hiljaisuus pahasta.

I - Iltarutiinit. Tämä on tärkeä sana ja suurimassa osassa perheitä iltarutiinit ovat todella tärkeä asia. Iltarutiinien käyttäminen kannattaa aloittaa jo hyvin ajoissa niin iltatoimien suorittaminen sekä lapsen nukkumaan laittaminen helpottavat huomattavasti.

J - Jälkivuoto. Inhottava ja ehkä jonkun mielestä ällöttäväkin asia ja hyi minua kun kehtaan tämän blogissani mainita. Kyseessä on kumminkin asia mistä kukaan ei ainakaan minua vaivautunut varoittamaan ennen kuin sen itse totesin synnytyksen jälkeen. Liekö sitten kyseessä ollut ettei minua haluttu pelotella vai mikä on syynä, mutta olisi ollut kiva kuulla tästä etukäteen ensimäistä lasta odottaessani...

K - Karkki. Tuo lapset pilaava sokerinen herkku joka saa jo pienenä annoksena lapsen vähintäänkin sokerikoukkuun ja käyttäytymään adhd lapsen lailla. Karkki myös jakaa mielipiteitä hyvin rajusti. Osa on sitä mieltä ettei lapsi saa ikinä koskaan syödä mitään sokeripitoista kun taas osa ei pidä satunnaista karkin syöntiä kovinkaan pahana asiana. Sitten on taas yksi ääripää joka antaa lapsensa syödä lähes rajoituksetta karkkia. Itse kuulun tuohon joukkoon joka ei pidä satunnaista sokeria pahana ja joka on tarjonnut jokaiselle lapselleen 1-vuotis syntymäpäivillä jotain makeaa.

L - Lika. Lapsiperheissä saa tottua likaan ja jokaiseen sen muotoon. Vaunut tuovat hiekkaa sisälle, lapsi kippaa kivet kengistä keskelle eteistä, ruokaa vaatteilla, puklua vanhempien vaatteilla ym. Onneksi lian voi aina siivota myös mutta välillä saattaa myös tuntua ettei se lopu ikinä... Lapsetkin onneksi kasvavat ja lian määrä vähenee.

M - Maito. Maitoa kuluu lapsiperheessä mielettömät määrät ja varsinkin jos vauva-aikana käytetään korviketta. Maitoa saa kantaa selkä vääränään kotiin ja välillä ainakin itsestäni tuntuu että oma lehmä olisi oiva vaihtoehto ettei kaupassa tarvitsisi käydä miljoonaa kertaa viikossa hakemassa maitoa.

N - Nänni. Hyvinkin oleellinen sana varsinkin imetykseen liittyen. Kyseessä on uloke, jos lapsi saa yleensä ensimmäisten kuukausien ravinnon ja joka jo pelkästään saattaa olla jonkun mielestä inhottava. Saatika imetykseen liittyvänä asiana. Kyseessä on kumminkin vain uloke kehossa joka löytyy sekä miehiltä että naisilta.

O - Odotus. Ensin odotetaan että tullaan raskaaksi, sitten odotetaan ensimmäistä ultraa, sitten toista ultraa, sitten vauvan syntymää, sitten jokaista kehitysvaihetta erikseen. Raskaus ja lapsiperheen elo tuntuukin siis olevan yhtä odotusta ja tuntuu että koko ajan odotetaan jotakin.

P - Potta. Yksi kuivaksiopettelun perusvälineistä. Toki kaikki eivät pottaa käytä välttämättä ollenkaan ja jotkut lapset oppivat suoraan pöntölle, mutta potta saattaa joskus olla äärimmäisen tärkeä väline.

R - Raivarit. Ehkä hieman negatiivinen sana, mutta liittyy kumminkin lapsiperheisiin hyvin vahvasti. On nimittäin olemassa useammanlaisia raivareita jotka liittyvät lapsiperheisiin. On rintaraivareita, uhmaraivareita, raskausraivareita ja noin miljoona muutakin tilannetta kun hermot saattavat mennä vanhemmalla tai lapsella.

S - Stereotypiat. Lapsiperheisiin liittyy noin tsiljoona stereotypiaa jotka yhdistetään erilaisiin perheisiin ja useimmat näistä ovat yleensä negatiivisia ihan ilman syytä. Suurperheitä pidetään vähävaraisina ja ettei lapset saa niissä tarpeeksi huomiota, teiniäidit luokitellaan yleensä huonoiksi ja epäkypsiksi äideiksi, yksinhuoltajista taasen puhutaan yleisesti todella rumasti. Stereotypioita löytyy siis todella monta ja yhteiskunta voisi vähitellen alkaa luopumaan niistä sillä ne ovat yleensä hyvin ilkeitä.

T - Tutti. Tutti jakaa todella paljon mielipiteitä sillä joissain perheissä se saattaa olla arjen pelastaja ja joissain perheissä taasen totaallisen turha. Niinkuin esimerkiksi meidän perheessä ainoastaan Eemil on käyttänyt tuttia, eikä hänkään kauaa. Vaikka tutti siis jakaakin mielipiteitä niin kenenkään valintoja sen suhteen ei sovi mennä arvostelemaan.

U - Uni. Tätä kirjainta ei tarvinnut edes erityisemmin miettiä sillä sanana uni liittyy hyvin vahvasti lapsiperheisiin. Vauvavuotena unta on luonnollisesti hyvin paljon vähemmän kuin lapsen kasvaessa ja joissain tapauksissa unta ei pahemmin ole vauvavuoden jälkeenkään. Joka tapauksessa melko varmasti suurin osa vanhemmista toivoisi unta olevan enemmän, mutta älä murehdi, kyllä kerkeät nukkumaan edes joskus. Ehkä viimeistään sitten kun lapsi muuttaa pois kotoa. Riippuen tietty hyvin paljon lapsesta että kuinka paljon hän aiheuttaa huolta vielä aikuistuttuaankin....

V - Vaipat. Vaippoja on monenlaisia, samoin kun niiden käyttäjiäkin. On värikkäitä, sekä kivan näköisiä kestovaippoja, on ekologia sekä kotimaisia vaippoja ja on ei niin ekologia kertakäyttövaippoja joiden käyttäjäkunta on melko varmasti suurin erilaisista vaipoista. Vaippoja ostavista vanhemmista löytyy myös erilaisia persoonia ja jotkut jopa kieltäytyvät kokonaan vaippojen käytöstä. Vaippojenkin suhteen on kumminkin hyvä muistaa, että jokainen tekee oman valintansa niiden suhteen ja sitä on turha arvostella.

X - Xylitol. Jokaiselle lapselle ja jopa aikuiselle tärkeä tuote hampaiden hyvinvointia ajatellen ja samalla tuote josta löytyy valinnanvaraa hyvin paljon. Toisaalta kun kaikesta muustakin tuntuu olevan paljon valinnanvaraa niin miksei sitten xylitol-tuotteistakin. Päiväkotia aloittelevien kannattaa muistaa omat xylitol-pastillit päiväkotiin sillä niitä tarvitaan.

Y - Yäk. Tämä sana tulee hyvin todennäköisesti kuulumaan jossain vaiheessa lapsen suusta ja hyvin todennäköisesti myös vanhemman suusta. Meillä sana yäk kuuluu hyvin usein kun tarjolla on esimerkiksi ruokaa joka ei ole jonkun lapsen mieleen ja jopa itse olen sanonut yäk pariinkin otteeseen varsinkin vauvavuotena kun kaikki mitä näkee ei ole niin kauhea mahtavaa tai kivaa...

Ä - Äiti. Yhtä tärkeä sana kuin isikin. Sana jonka varmaan jokainen äiti toivoisi olevan lapsensa ensimäinen sana. Sana jonka kuuleminen voi jopa ärsyttää jos sen kuulee parhaimmillaan sata kertaa päivässä ja asia jonka takia äitiä hoetaan on tyyliä "kunhan sanoin äiti" tai "ei sittenkään mitään". Samalla myös sana joka kuulostaa lähes jokaisen äidin korvaan ihanalta, sekä maailman kauneimmalta sanalta.