Riepu luvattomilla teillä.

Tänään sitten kävi ensimäinen vahinko, jonka seurauksena Riepu pääsi luvattomille teille ulkoilemaan. Kaverini joka oli meillä pari yötä ja lähti eilen, oli avannut leikkihuoneen ikkunan, mutta unohtanut sulkea sen. Tätähän en itse tajunnut ennen kuin vasta tänään liian myöhään, kun pikkusiskoni oli Eemilin kanssa ulkoilemaan lähtiessään jättänyt leikkihuoneen oven auki.
Kun tajusin, että en muuten ole Riepua nähnyt muutamaan hetkeen, aloin ihan paniikissa kiertämään taloa ympäri ja etsin kaikki mahdolliset paikat tuloksetta. Laitoin jopa Viikin löytöeläintaloon katoamisilmoituksen. Kun odottelin pikkusiskoani takaisin meille, jotta saisin rattaat ja pääsisin etsimään Riepua, tuli J kotiin ja kaverini käymään. No, kun kävimme kaverini kanssa tupakalla, käveli naapurimme etuovemme edestä ja kysäisin samalla, olisiko musta-valkoista kissaa näkynyt. Onneksi naapurimme oli nähnyt Riepun noin tuntia aikaisemmin, kun kissaherra oli yrittänyt heille sisään. Tämän seurauksena osasimme kaverini kanssa lähteä Riepua etsimään naapureiden takapihoilta.
Hetken Riepua huudeltuani, alkoi takaamme kuulua naukumista ja sieltähän Riepu löytyikin, naapurimme pensasaidan piilosta. Kun sain kissaherran kannettua kotiin, tein sille punkkitarkastuksen ja tarkastin samalla, ettei Riepu ollut päässyt vahingoittamaan itseänsä. Onneksi punkkeja ei löytynyt ja haavojakaan ei ollut päässyt syntymään...

Ainakin opimme tästä, että jatkossa täytyy olla entistä tarkempi ikkuinoiden ja ovien kanssa, jottei kissat vahingossakaan pääse karkaamaan...

Ainiin ja olin muuten voittanut Pirkka.fi:n napero-albumista Brion junaradan seuraavalla kuvalla:

Ja nyt Eemil on ihan onneissaan uudesta lelustaan, jonka käyttötarkoitusta pikkumies ei aivan vielä ymmärrä... Junaradalla ajellaan nimittäin nyt autoilla, eikä siihen kuuluvilla junilla. No, mutta tapansa jokaisella leikkiä. Oli kyllä kiva voittaa jotakin, josta on Eemilillekin iloa.