Kamala kuinka äkkiä aika oikein menee eteenpäin ja Niilokin on kerennyt olla 5kk vanha jo melkein viikon. Vastahan poika syntyi ja nyt Niilo on kohta elänyt jo puolet ensimäisestä vuodestaan.
Poika kasvaa koko ajan ihan mieletöntä vauhtia ja uusia taitojakin tulee kuin sieniä sateella. Joku onkin siis ilmeisesti vaihtanut pienen syliriippuvaisen vauvana tuollaiseen isoon mötkäleeseen joka viihtyy lattialla erittäin hyvin ja osaa jo kaikenlaista. Koska nyt hehkutan, että Niilo osaa kaikenlaista niin ehkä olisi aika kertyä myös, mitä Niilo osaa.
Niilo osaa siis jo peruuttaa, pyörähtää selältä vatsalleen ja toisinpäin, osaa pidellä itse tuttipulloa siitä syödessään (vaikkakaan koko pullollisen ajan pullo ei pysy käsissä), tarttua esineisiin ja laittaa ne suuhun, laittaa jalat suuhun ja jopa ryömimistä harjoitellaan lähes koko ajan.
Tämän lisäksi Niilolla on jo melkein yksi hammas tullut, eli suussa näkyy vähän valkoista ja sormella tuntee terävän reunan. Soseita syöttäessäkin huomaa kun lusikka kolahtaa aina silloin tällöin hampaaseen ja onneksi käytämme muovilusikoita, sillä ns. normilusikat kolahtavat ilkeän kuuloisesti hampaisiin.
Neuvolahan Niilolla on vasta ensi viikon maanantaina, joten 5kk mitat saadaan vasta silloin tietoon, mutta kyllähän tuo lapsi on silmin nähden kasvanut ja Niilo näyttää ainakin omaan silmääni erittäin sopusuhtaiselta lapselta, joten luulisin käyrienkin olevan ihan ok. Vaatteissa mennää tällä hetkellä 68 / 74cm kokoisissa, mutta pikku hiljaa olen joutunut jo noita 68cm kokoisia karsimaan lipastosta pois. Hieman ehkä säälittää laittaa pieniä vaatteita pois käytöstä, mutta turhaan niitä säilyttämäänkään rupeaa sillä muuten hukkuisimme lastenvaatteisiin jonkun ajan päästä.
Ruokailuista sen verran, että tällä hetkellä Niilo syö vielä pääasiassa maitoa. Kiinteitä menee noin 2-3 kertaa päivässä, muuten mennään päivät pääsääntöisesti korvikkeella ja yöllä poika on sitten imetyksellä. Imetän edelleen satunnaisesti päivisinkin, mutta koska maito ei todellakaan riittäisi edes joka ruokailulla imettämiseen, niin en jaksa turhia stressailla siitä. Mielummin annan sitten korviketta niin että lapsi pysyy varmasti kylläisenä. Lempisose on ehdottomasti mangosose ja jonkin näköinen inhokki tuntuu olevan porkkasose kaikessa muodossa (siis porkkana myös muiden soseiden seassa).
Paljonhan tuo poika on oppinut lyhyessä ajassa ja tulee oppimaan vielä paljon lisääkin. Pitääkin siis muistaa nauttia joka hetkestä, koska pian minulla ei ole enään vauvaa. Onneksi muutama tuttu on saamassa vauvan ensi vuoden puolella, joten voin mennä niitä sitten halailemaan jos Niilo tuntuu liian isolta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat valvonnassani, eli älä säikähdä jos kommenttisi ei ilmesty heti. Se ilmestyy tarkastukseni jälkeen :)