torstai 16. toukokuuta 2013

Taas täällä.

Varoitan jo etukäteen että postauksesta saattaa tulla pitkä, sillä asiaa on kertynyt paljon nettipimennossa olon aikana.

Vihdoin saatiin netti toimimaan uudessa asunnossa monenmoisen ongelman jälkeen ja nyt olisi taas aika aktivoitua bloginkin suhteen. Syy näinkin pitkään hiljaisuuteen oli, että alunperin netin piti alkaa toimimaan heti muuttoperjantaita seuraavana maanantaina, eli nyt viime viikon maanantaina. No, eipä toiminutkaan. Ajateltiin että vappu hiukan sotkenut asentajien aikataulua joten odoteltiin tiistaihin, eipä toiminut silloinkaan.
Soitettiin Elisalle, joka käski soittaa sähkömiehen omakustanteisena paikalle, vika ei kuulemma voinut olla heidän päässään. No, soitettiin isännöitsijälle ja sähkömies tulikin tämän viikon maanantaina. Sähkömiehen mukaan vika ei kuulemma ollut taloyhtiössämme, virta kulki ylös saakka puhelinpistokeisiin ihan niinkuin kuuluikin. Elisan asentaja vain oli kuulemma kytkenyt nettimme väärään asuntoon telehuoneessa. Uusi soitto Elisalle siis. Elisa taasen lupasi, että netti toimisi seuraavana päivänä heti aamusta, siihen aikaan kun he eivät kuulemma enää mitään voineet asialle tehdä (kolmen aikaan päivällä).
Aamulla uusi yritys, ei toiminut netti edelleenkään. Itse en jaksanut alkaa soittelemaan enää Elisalle, koska koko tilanne suoraan sanottuna vitutti, joten yritin mennä päiväunille Veetin kanssa ja kun olin juuri nukahtanut, joku pimpotti. Oven takana oli tällä kertaa Elisan sähkömies. Tämä sähkömies tutkaili hetken puhelinpistokkeita ja hyvin suoraan antoi ymmärtää, että epäili koko aikaisemman sähkömiehen edes käyneen meillä. Tämä jälkimmäinen sähkäri kun ei voinut ymmärtää millä tavalla aikaisempi sähkäri oli kuulemma mitannut jännitteen koska jännite oli niin heikko. Totesin väsyneenä ja hiukan kiukkuisena sähkömiehen epäilyistä etten tosiaankaan voi tietää, aikaisempi sähkömies nimittäin totesi vain omien kokeidensa perusteella että virta tulee ylös saakka ja netin + Elisa Viihteen tulisi toimia.
Hetken vielä tutkittuaan, totesi tämä jälkimmäinen sähkömies että Elisa Viihde ei toimi, eikä tule toimimaankaan nykyisessä asunnossamme. Lisäksi hän totesi, ettemme saa tähän asuntoon 24 megaista nettiä josta maksoimme ja joka meillä oli ollut viimeiset kaksi vuotta. Maksiminettinopeudeksi tähän asuntoon saamme kuulemma 2 megaisen netin ja sen on riitettävä.
Uusi soitto siis Elisalle, jotta saisimme sopimuksen muutettua. Elisa ihmetteli tätä ettei muka kaapelien pituuden vuoksi saisi nopeampaa nettiä, mutta muutti meille kumminkin Saunalahden 4 megaisen netin, joka kuulemma toimii tässä asunnossa ja huomenna pitäisi tuon hiukan nopeamman netin toimia tämän 2 megaisen sijaan. Ärsyttää vaan suunnattomasti se, että joutuu tekemään järjettömästi säätämistä jotta saa yhden netin toimimaan ja vielä enemmän ärsyttää kun Elisa Viihteen mukana meni kaikki tallenteet ja maksukanavat. Nyt sitten täytyykin totutella katsomaan jälleen leffoja dvd:ltä ja katsomaan kaikki ohjelmat juuri silloin kun ne tulee tv:stä...

Muuten asunto on ihana. Paitsi että Veetin huoneessa on toistaiseksi remontti, sillä yhden seinän takaa puuttui tukiparrut (eli vissiin hienommalta nimeltään koolaukset) kokonaan ja seinä jousti kun siihen esimerkiksi nojasi. Lisäksi yksi seinistä oli kohtuullisen reijitetty ja arvaukset siitä mitä seinälle oli tapahtunut, vaihtelivat aina konekiväärillä ampusesta, tikkatauluna toimimiseen. Onneksi sama urakoitsija korjaa nyt reijitetynkin seinän, jottei meidän tarvitse alkaa käyttämään useampaa päivää reikien kittaamiseen, hiomiseen ja maalaamiseen.
Maalaustahan meillä on muutenkin vielä tiedossa sillä saatiin vuokranantajalta valkoista maalia ja kaksi vapaavalintaista sävytettyä maalia joilla voimme maalata. Väreiksi valitsimme kermanvalkoisen ja vihreän. Kermanvalkoisella ollaan keretty maalaamaan minun ja J:n huoneesta kaksi seinää + vaatekaappien ovet ja olohuoneesta kaksi seinää. Jos joku nyt ihmettelee, miksi vain kaksi seinää niin kyseessä on niin sanotut huomioseinät. Eli muut seinät maalataan vielä valkoisella, jotta kittaukset ja edellisen asukkaan jäljiltä olevat maalin epäpuhtaudet saadaan piiloon. Kermanvalkoista olisi tarkoitus käyttää vielä eteiseen, jonne tulee yksi tai kaksi huomioseinää riippuen siitä miten maali riittää. Vihreällä maalaamme jokaisesta kolmesta lasten huoneesta yhden huomioseinän ja ainakin Eemil on hyvin onneissaan siitä, sillä poika sai itse valita lastenhuoneisiin tulevan maalin värin.
Maalauksessa on vain se huono puoli ettei homma valitettavasti etene ihan niin äkkiä kuin toivoisi. Minun ja J:n pitää nimittäin aina odottaa että pojat nukkuvat tai ovat jossain hoidossa ennen kuin saadaan maalattua, sillä en tahdo poikia hillumaan maalin keskelle saatika hengittämään maalihöyryjä. Saapa siis nähdä milloin maalausurakka on kokonaan valmis.
Muutenhan asunto on melkein valmis, tai ainakin melkein kaikki on jo paikallaan. Muutama laatikko olisi vielä purkamatta ja huonekaluja pitäisi uusia / ostaa lisää. Olohuoneeseen suunniteltiin ainakin sohvaryhmää, isohkoa mattoa ja sohvapöytää heti kun rahatilanne on parempi. Lisäksi huomioseinille olisi tarkoitus hankkia jonkinlaisia sisustustarroja... Asuntopostaus tulee luultavasti joskus myöhemmin kun asunto on hiukan valmiimpi, tai sitten teen asuntopostauksen keskeneräisellä sisutuksella ja myöhemmin valmiilla. Pitää katsoa miten jaksan ja kerkeän.

Pojatkin ovat tykänneet ihan mielettömästi uudesta asunnosta ja Eemil on tykännyt varsinkin omasta huoneestaan. Valitettavasti Eemil on vain hiukan liiankin omistuksenhaluinen omasta huoneestaan ja siellä olevista leluista ja senpä vuoksi Veeti häädetään hyvin ripeästi isoveikan huoneesta leikkimästä. Pitää siis vielä hiukan harjoitella tuota jakamista ja sitä, että vaikka osa leluista onkin Eemilin huoneessa, ovat ne silti yhteisiä.
Leikkipaikkakin on aina ihan täynnä lapsia, vaikkakin hiukan vanhempia kuin meidän pojat, mutta onpahan ainakin se positiivista että pojilla tulee aivan varmasti olemaan leikkiseuraa isompana. Kaiken hyvän lisäksi nuo naapurin lapset ovat äärimmäisen kohteliaitakin. Pitävät ovea auki kun tulevat rapussa vastaan, jotta vaunujen kanssa pääsee ulos hyvin, tervehtivät kun näkevät rapussa ym. Pitää siis toivoa että meidänkin pojat tulisivat olemaan yhtä kohteliaita ja ainakin ottaisivat edes hiukan mallia naapurin muksuista.

Eilen oli muuten viimeinen neuvolakäynti vanhassa neuvolassakin. Kyseessähän oli loppuraskauden lääkärikäynti ja viikkoja oli eilen tosiaan 36+4 kasassa. Painonnousu oli edelleen kohtuullista, noin 200g / viikko ja painoa on tullut koko raskauden aikana noin kilo lisää. Pakko siis hehkuttaa, sillä edellisissä raskauksissa painoa on tullut todella paljon enemmän... Kaikki oli muuten hyvin, paikat oli hiukan pehmenneet ja kohdunkaula lyhentynyt, mutta en jaksa siitä paljoa stressailla. Jotenkin en vain osaa ajatella että Tyyppi syntyisi ennen laskettua aikaa kun kaksi edellistäkin raskautta ovat menneet tasan kaksi viikkoa yli.
Ainoa mikä vähän alkoi huolestuttamaan neuvolassa, oli se että Tyyppi on ilmeisesti perätilassa ja senpä vuoksi sainkin lähetteen tarjonnantarkastukseen. Nyt sitten odotellaan postitse saapuvaa aikaa ja toivotaan sen olevan mahdollisimman pian jotta Tyyppi keretään kääntämään (tai ainakin yrittämään sitä) jos vauva on väärinpäin mahassa. Muuta ei oikein neuvolalääkärissä ilmennyt, nopea käyntihän tuo taas oli ja ensi viikolla olisi sitten aika uuteen neuvolaan.

Jos nyt kumminkin lopettaisin turhan jaarittelun ja jatkaisin myöhemmin lisää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat valvonnassani, eli älä säikähdä jos kommenttisi ei ilmesty heti. Se ilmestyy tarkastukseni jälkeen :)