Keskiviikkona kävimme tosiaan myös toisella retkellä kun päätimme melkeinpä suunnittelematta (tai ainakaan sen suurempia suunnitelmia tekemättä) lähteä Suomenlinnaan. Hyppäsimmekin Käpylän asemalta junaan, matkustimme Helsingin keskustaan, kävimme ostamassa eväät ja lähdimme kävellen kohti Kauppatoria. Matkalla Kauppatorille pojat ihmettelivät Helsingin ihmispaljoutta, erilaisia patsaita ja näimme jopa Spidermanin jota Eemil pääsi kättelemään. Jopa Kauppatori itsessään oli lasten mielestä jännä paikka.
Suomenlinnan lauttaa emme joutuneet onneksi turhan kauaa odottelemaan, sillä ilmeisesti ainakin arkisin lauttoja menee 20 minuutin välein. HSL:n lautalla pätee samat hinnat kuin julkisessa liikenteessä pääkaupunkiseudulla, eli vaunujen kanssa pääsee ilmaiseksi ja matkakortin kausikin käy. Ainoa ero tässä on se, että Suomenlinnaan on mahdollisuus ostaa viiden euron Suomenlinna lippu etukäteen joka on voimassa 12 tuntia ja jolla pääsee edestakaisin. Turhan suuria investointejakaan ei siis tarvitse tällaista retkeä varten tehdä.
Huomasin kumminkin itse jo heti Suomenlinnaan päästessä että oli tosiaankin hyvin monta vuotta siitä kun itse olin siellä käynyt. Olin nimittäin ihan hukassa, että mihin päin kannattaisi liikkua ja mistä löytyisi esimerkiksi tykit. Enkä tosissaan muistanut, että Suomenlinna olisi niinkin iso paikka kuin mitä se onkaan. Lähdettiinkin ihan päämäärättömästi vain kulkemaan johonkin suuntaan ja ensimäinen saari, johon menimme oli aika mitään sanomaton. En muista mikä kaikista saarista se oli, mutta se jossa oli sotakoulu tai vastaava. Pojatkaan eivät sieltä löytäneet mitään muuta mielenkiintoista kuin kukat...
Käännyimmekin aika pian takaisin päin ja lähdimme seuraavalle saarelle kävelemään. Seuraava saari olikin sitten jo todella paljon mielenkiintoisempi. Löydettiin useampi luola, jotka kävimme kaikki koluamassa lasten kanssa ja pojat olivat aivan innoissaan. Eemil meinasi jopa muutamaan kertaan karata yksinään luolia tutkimaan, mutta onneksi totteli kieltoa eikä mennyt yksin seikkailemaan.
Löysimme myös eväidensyönti tilan, johon pysähdyimme parin tunnin jälkeen syömään eväitä. Pojat eivät kylläkään kamalan kauaa malttaneet olla paikallaan, mutta onneksi söivät sentään jotain. Seuraavaksi mentiinkin nimittäin tutkimaan tykkejä. Poikien mielestä tykit olivatkin varmaan koko matkan kohokohta ja niiden luota ei meinattu malttaa lähteä ollenkaan jatkamaan matkaa.
Huomasin muuten itsestäni myös uuden, hyvin hysteerisen puolen. Pelkäsin nimittäin koko ajan, että joku lapsista olisi humpsahtanut kallion reunalta mereen vaikka pojat eivät olleet lähelläkään reunaa. Kielsinkin koko ajan poikia menemästä paria metriä lähemmäs reunaa sillä tuuli oli kova, eikä olisi vaatinut isoa horjahdusta että joku pojista olisi tipahtanut... Ehkä osaan rentoutua hysteerisyyden suhteen joskus kun pojat ovat teini-iässä...
Käytiinhän me ennen kotimatkalle lähtöä vielä jäätelöilläkin yhdessä Suomenlinnan kahviloista. Järkytyin hieman kylläkin hintatasoa, joka oli suhteellisen korkea mutta toisaalta olin osannut siihen jo varautuakin. Kokonaisuudessaan reissu tuli kumminkin todella halvaksi ja nyt on ainakin yksi kohde käyty läpi kesän suunnitelmalistalta.
Kotimatkalla pysähdyttiin vielä Espan lavan eteen kuuntelemaan poliisisoittokunnan musisointia ja varsinkin Niilo piti tästä pysähdyksestä. Poika tanssi innoissaan musiikin tahdissa ja Niilo ei olisi halunnut ollenkaan lähteä pois siitä. Niin ja kesän ensimäiset herneetkin ostettiin Kauppatorilta kotimatkaeväiksi. Olikin jännä kuinka hyvin tuoreet herneet maistuivat pojille kun varsinkin Eemil on normaalisti todella kovasti vastaan kaikkea vihreätä...
Illalla uni tuli kaikille pojille todella paljon helpommin kuin muina iltoina, mutta toisaalta ei mikään ihmekään kun kevälyä sekä yleistä ulkoilua tuli tuona päivänä yhteensä melkein kahdeksan tuntia. Oltiinhan kotoakin lähdetty liikenteeseen jo ennen kymmentä aamulla ja kotona olimme vasta hieman ennen puolta seitsemää.
Suomenlinnaan pitää kyllä ehdottomasti mennä vielä uudelleenkin tänä kesänä sillä läheskään koko saarta emme kerenneet tutkia vielä tällä reissulla. Pitää vain valita päivä jolloin on hyvä sää ja josko seuraavalla kerralla muistaisi ottaa viltinkin mukaan niin eväspaikan valinta sujuisi ehkä hieman helpommin kun ei tarvitsisi etsiä piknikkatosta.
Onko lukijoilla ehdotuksia hyviksi ja suhteellisen edullisiksi päiväretki paikoiksi pääkaupunkiseudulla? Sellaisia, jotka eivät siis vaatisi suurta summaa rahaa jotta reissuun voisi lähteä ihan suunnittelemattakin kun siltä vain sattuu tuntumaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat valvonnassani, eli älä säikähdä jos kommenttisi ei ilmesty heti. Se ilmestyy tarkastukseni jälkeen :)