Aika ottaa itseäni niskasta kiinni.

Nyt on tullut aika ottaa itseäni niskasta kiinni ja tehdä muutos elämäntapoihin. Muutamat kaverini ovat nimittäin alkaneet pelotella, että minulla saattaisi olla alkava diabetes tai jopa jo olemassa oleva diabetes jonka lisäksi olen pikkuhiljaa tajunnnut olevani pahasti sokeri- / roskaruokakoukussa josta on hankala päästä eroon. Joka ikinen ilta kun tulee herkuteltua milloin milläkin roskaruualla ja milloin minkäkin tekosyyn nojalla, yleisemmin ihan vaan sillä tekosyyllä että päivä on ollut niin raskas ja lasten mentyä nukkumaan haluan palkita itseni jollain tavalla. Olen myös huomannut, että vaikka lähtisin ostamaan kaupasta ihan vaan maitoa, tarttuu mukaan lähes poikkeuksetta joka kerta vähintäänkin suklaapatukka, yleensä pussillinen sipsiä tai karkkia tai muuta mättöä.
Sen lisäksi että terveyteni kärsii tuosta tavasta, kärsii myös energiatasoni, että rahapussimme. Säästyisi aika monta euroa kuukaudessa ilman minun mielihalujani ja varmasti olisi energiatasokin parempi kun joka ilta ei tulisi ahdettua itseänsä täyteen sokeria, suolaa ja lisäaineita. En usko että se meinaan tekee millään tapaa hyvää yöheräilyjen ohella.

Voisinkin siis sanoa, että bloggaajien etsintä Masusta Misuksi valmennukseen tuli enemmän kuin hyvään aikaan. Valmennus nimittäin lupaa kilojen pudotusta, energiatason nousua sekä herkuttelukierteen katkaisua. Valmennuksen esittelyteksti menee näin "Et ole ainoa äiti, jonka mielestä arki voi tuntua välillä hyvinkin väsyttävältä ja sinun hartaana toiveena olisi vain saada nukuttua enemmän. 
Väsyneenä arjen pyörityksestä herkuttelusta voi tulla ainut keino palkita itseään.
Todellisuudessa olo tulee vain väsyneemmäksi ja turhautuneeksi, kun huomaakin syöneensä jälleen kokonaisen suklaalevyn. 
Todella väsyneenä ei myöskään jaksa pitää itsestään huolta ja peilikuva irvistää takaisin. Muistatko sinä milloin viimeksi olet katsonut peiliin hymyillen? Kurkkiiko peilistä vain maharöllykän taakse piiloutuva äityli? 
Miltä kuulostaisi jos voisit parilla pienellä muutoksella saada herkuttelukierteen katki ja saisit olosi pirteämmäksi? Samalla pääset eroon raskauskiloistasi ja mahdut jälleen vanhoihin lempifarkkuihisi!"
Ja ette uskokaan, kuinka hyvin tuo teksti vastaa itseäni, niin kuin varmasti montaa muutakin äitiä. Kun siis innokkaita bloggaajia haettiin tähän yhteistyöhön, niin olin innosta hihkuen ilmoittautumassa mukaan ja vielä innostuneempi olin kun minulle kerrottiin että pääsin mukaan.

Valmennus alkaakin siis huomenna ja odotukseni valmennukselta ovat, että saisin edes ylimääräistä turvotusta pois, energiatasoa nousemaan ja herkuttelukoukun loppumaan. Seuraavan kuuakauden aikana olisi siis seurata ohjeita tarkasti ja huomisella kauppareissulla olisi tarkoitus täyttää kaapit hedelmillä, sekä vihanneksillä ja jättää ne herkut kauppaan. Tarkoituksena olisi myös tänne blogiin raportoida onnistumisestani sekä kuvien, että vaa'an lukemien muodossa ja toivoa sopii että onnistun ja saisin koko loppuelämän kestävän muutoksen elämäntapoihini.
Josko vaikka ensi kesänä jaksaisin jo juosta serkkuni kanssa hengästymättä heti ensi metrien jälkeen ja josko ensi kesänä kehtaisin lähteä rannalle bikineissä. Kaikkein parasta olisi jos saisin pudotettua painoani sen verran, että olisin samassa painossa kuin ennen lapsia, mutta siihen on matkaa ihan kiitettävästi ja niinpä en siitä viitsi ottaa ylimääräistä stressiä varsinkaan kun en tahdo imetyksen kärsivän.

Huomenna julkaisen ennen kuvat, sekä ensimäisen vaa'an lukeman ja sen jälkeen tarkoituksena on viikoittain raportoida mahdollisista muutoksista, sekä siitä jos muutoksia ei ole tapahtunut. Toivotaan, että muutos näkyy ja toivotaan varsinkin, että onnistun tässä. Paineet ovat nimittäin nyt kovemmat kun asian julkistin täällä blogissa.