"Nykyajan" lapset.

Olen huomannut Eemilissä ns. hassuja piirteitä lähiaikoina, joita en ikinä uskonut huomaavani 2-vuotiaasta lapsesta. Enkä myöskään muista tehneeni sellaisia pienenä (tai no, en muista paljoa muutakaan ajasta kun olen ollut noin pieni). Tässä lueteltuna muutamia:
-Tietokoneen käyttö: Eemil osaa hyvin näppärästi käyttää tietokonetta, vaikka se onkin totaallisen kielletty pikkumieheltä. Kiinnostus kumminkin on suuri ja aina kun käväisen esimerkiksi vessassa tai keittiössä tietokoneen ollessa päällä, niin Eemil ryntää tietokoneelle, vaikkakin yleisesti ottaen Eemilin koneella olo uhkaa sekoittaa koko koneen. Eemil myös tajuaa, että kun mennään Youtubeen, sieltä tulee musiikkia, sekä Teletappeja. Ja Eemil ei oman havaintoni mukaan ole todellakaan ainoa lapsi, joka tietokonetta haluaisi käyttää. Tiedän jopa yhden 1,5-vuotiaan jolla on lupa olla tietokoneella kys. lapsen äidin siivotessa. Tämä 1,5-vuotias saa tehdä koneella mitä tahtoo ja ainakin itse pidän sitä hyvin erikoisena, Eemilillä ei nimittäin ole lupaa käyttää tietokonetta ennen kuin aikaisintaan kouluiässä ja sittenkin koneeseen laitetaan lapsilukot, jotka estävät kaikille epämääräisille sivustoille pääsyn.
Eemil omistaa myös oman näppäimistön ja tietokoneen hiiren, joilla hyvin säännölisesti leikitään toimistoa.

-Kiinnostus elektroniikkaan: Eemil on hyvin kiinnostunut kaikesta kodin elektroniikasta ja osaa nykyisin mm. laittaa tv:n päälle, laittaa xboxin päälle, käynnistää kahvinkeittimen, tiskikoneen ja pesukoneen. Tämän vuoksi meillä saa olla järjettömän tarkka, ettei pikkumies käynnistele laitteita itsekseen. Eemil tajuaa myös erittäin hyvin mitä kännykällä  tehdään ja omistaakin 4 leikkikännykkää, joihin Eemil juttelee todella tiuhaan. Myös 3 leikkikaukosäädintä löytyy, joilla yritetään kovasti vaihtaa tv:n kanavaa, siinä kuitenkin onnistumatta (josta nousee yleensä meteli).

-Lukeminen: Tämä ei olisi millään tavalla outo piirre, jos kyseessä olisi tavalliset lastenkirjat ja sellaiset, mutta kun ei ole. Eemilin lempilukemiseen kuuluu Aku Ankka-lehti, sekä J:n Tuning-lehdet. Myös Bilteman mainokset ovat hauskoja. Joku saattaisi tässä vaiheessa todeta, että lapsi (varsinkaan noin pieni) ei tajua mitä lukee, mutta olen kyllä vakaasti eri mieltä. Eemilille kun ei todellakaan kelpaa muut lukemiset ja jos esim. minä yritän herralle lukea satukirjaa, niin ensin revitään kirja käsistä, heitetään se lattialle ja tönitään minut pois. Kumminkin esim. Tuningia Eemil saattaa lukea melkein tunninkin putkeen yksinään sohvalla. Sama juttu Aku Ankan kanssa.

-Musiikkimaku: Jotenkin olen aina kuvitellut pienessä mielessäni, että kaikki lapset pitäisivät lastenmusiikista. Sitä olen myös hyvin ahkerasti yrittänyt kuunteluttaa pojille mm. Lastenradion avulla. Mutta miksi mikään menisi niin kuin joskus on kuvitellut... Yleisesti ottaen Eemil nimittäin alkaa kiljumaan lastenlauluja kuullessaan, kun taas ns. aikuistenmusiikki soi, niin herra rupeaa tanssimaan ja musiikin loppuessa osoittaa hyvin selkeästi omilla eleillään haluavansa kuulla lisää. Jossain vaiheessa teen erillisen postauksen Eemilin lempibiiseistä.

-Itsenäisyys: Ei, en edes kuvittele 2-vuotiaan olevan millään tavalla itsenäinen, mutta Eemil osaa kyllä olla varsinainen tuittupää jos ei saa tehdä asioita omalla tavallaan. Nyt on myös kehittynyt ns. huvittava tapa, eli Eemil juoksee suuttuessaan omaan huoneeseensa ja paiskaa oven kiinni. Rauhoituttuaan pikkumies avaa itse oven merkkinä, että huoneeseen saa mennä. Mitään asiaa rauhoittelemaan ei ole ennen kuin Eemil avaa itse oven, ellei sitten halua suututtaa poikaa entisestään. Eemil on myös alkanut kalasti leikkimään yksinään oman huoneensa ovi kiinni. En vain osannut ikinä ajatella, että jo 2-vuotias osaisi noin selkeästi näyttää oman tilan kaipuun.

Lisääkin voisin listata äitiydessä yllättäneitä asioita, mutta ehkä ne jätetään toiseen kertaan. Onko teillä lukijoilla jotakin, mikä on yllättänyt lasten kehirtyksessä ja / tai äitiydessä?