Ulkoilua ja Viron reissusta.

Tänään siis tosiaan käytiin uimassa tuossa lähilammen rannassa. Ja kuten kuvasta näkyy, niin Eemilkin nautti täysin siemauksin illasta rannalla ja vedessä olostakin niin kauan kunnes kaatui vedessä juostessaan. Loppuaika sitten vietettiinkin viltillä istuskellen ja hiekkakakkuja tehden, vuoroin viihdyttäjänä minä, vuoroin isi ja välillä taas eno. Kotona oltiin joskus ysin pintaan kun tuo kävelyaika melkein kolmen kilometrin matkaan arvioitiin hiukan väärin, mutta eipä se ollut paha aika vielä. Kotiin tultua syötiin iltapala, kylvettiin hiekat pois ja mentiin nukkumaan, aika perusilta siis.

Sitten voisin hiukan Viron reissusta kertoa. Laiva lähti siis Katajanokalta klo 11.30 ja olin jo valmiiksi hiukan väsynyt kun Eemil oli taas koko edellisen yön vain hillunut, aivan kuin tajuten että äiti ei ole seuraavaa päivää kotona. No, pyörittiin sitten kaverini kanssa pitkin laivaa ja odoteltiin Tallinnaan saapumista. Tallinnaan kun päästin, niin napattiin ensimäiseksi taksi Kristiine Keskukseen. Vaikka matka oli halpa, niin taksikuski vissiin kusetti meitä. Lähtötaksan piti olla hinnaston mukaan 3,20e ja kilometrihinnan piti olla 0,70e, mutta jotenkin kummasti neljän kilometrin matkan hinnaksi tuli 10e. Edes kuittia ei meinattu saada ja sitä pyytämällä saatiin käsin kirjoitettu kuitti, eikä sitä koneesta printattua joka olisi kuulunut saada. No, eipä jaksettu alkaa väittelemään ja kirottiin koko asiaa keskenämme.
Kristiine Keskuksessa meinasi aika loppua auttamatta kesken. Kerettiinkin siis loppujen lopuksi käymään vain muutamassa kaupassa (joista yhdestä ostin J:lle t-paidan tuliaisiksi) ja sitten mentiin syömään. Ai että toivon, että Suomessa olisi yhtä halpoja ruokapaikkoja joista saisi samanlaista luksusruokaa. Itse söin kunnon pihvin joillakin mausteperunoilla ja Coca-Colan kanssa. Vaikka aluksi katsoinkin annosta pieneksi, niin ainakaan nälän tunteesta ei ollut tietoakaan tuon annoksen jälkeen. Siitä maksettiin lasku ja lähdettiin jatkamaan matkaa kohti Super-Alkoa. Matka Kristiineltä Alkolle maksoi ainoastaan 6e, joka myös kertoo ensimäisen taksikuskin huijanneen... Hinnasto kun oli lähestulkoon sama, parinkymmenen sentin heittoa lukuunottamatta ja matkakin oli ihan maksimissaan vain kilometrin lyhyempi kuin Satamaan.
Super-Alkossa meinasi alkaa jossakin vaiheessa hiukan hävettämään minun ja kaverini ostosten määrä (okei, myönnetään, 80% oli minun ostoksiani tupareita ja kavereita varten ja loput 20% sitten kaverini). Onneksi kumminkin selvittiin pihalle saakka, vaikka epätoivo meinasikin iskeä, että kuinka saan kaljakärryn revittyä laivaan kaikkien muiden juotavien lisäksi. No, sattumalta paikalle tullut taksikuski pelastikin sitten päivän saapumalla siihen ja koska tietenkin luultiin saman taksifirman laskuttavan saman verran kaikissa autoissa, hypättiin kyytiin. Perillä todettiin, että eipä muuten sitten mennytkään ihan tuon meidän logiikan mukaan tuo laskutus. Max. 10min kävelymatkan pituinen pätkä taksilla tuli maksamaan 14,10e ja taksamittari oli ruksuttanut noin 4km (matka todellisuudessa noin 1km) verran kilometrikorvausta. Tuokin tajuttiin vasta kun saatiin kuitti ja oltiin menossa satamaan sisään. No, tyhmästä päästä kärsii koko ruumis kun ei hinnastoa katsottu ennen autoon nousua ja kun ei ruvettu ja taksissa laskemaan ihmeen suuren summan kilometrimäärää, mutta tietääpähän ainakin ensi kerralla olla tekemättä samaa mokaa.

Takaisin tulomatka sujuikin sitten hikoilua tasoitellessa, tax freessä shoppaillessa, delipaikassa syödessä ja karaokea kuunnellessa. Tax freessä meinasi epätoivo iskeä kun en millään meinannut keksiä Eemilille tuliaisia. Loppujen lopuksi ostinkin sitten rantasetin, jossa tuli nuo kuvassa näkyvät kellukkeet, kumivene ja rantapallo. Kumivene osoittautuikin suureksi hitiksi sitten kotona kun puhallettiin se ja annettiin Eemilin istuskella siellä. Yhtä hauska vaikutti myös olevan kärry jossa nuo tavarat tulivat, sitä kun kiskottiin koko tämä päivä kaikkialla mukana. Kumminkin, oltiin takaisin Katajanokalla joskus klo 20.30 ja J tuli hakemaan minut satamasta, heitettiin myös kaverini kotiinsa. Reissu oli aivan huippu ja oli ihana viettää välillä täysin lapsivapaa päivä hyvässä seurassa. (Vaikkakin selkä on tänään pitkin päivää muistutellut kaljakärryjen kiskomisesta).

Nyt voisinkin alkaa painelemaan nukkumaan, jotta jaksan huomiset tuparit emännöidä. Ainiin ja ensimäiset kunnon potkut tuntuivat tänään Eemiliä nukuttaessa. Oli taas hassu tuntea kunnon potkut vatsassa kun siitä on niin "pitkä" aika kun Eemil vatsassa potkiskeli... Viikkoja siis tänään kasassa 18+5.