Hiton syysflunssat.

Eli kuten otsikosta saattaa jo joku arvatakkin, niin meillä ollaan taas kipeinä... Tällä kertaa sairastuskierre alkoi Eemililtä viime viikon perjantaina kun pojan flunssa nousi kolmessa tunnissa 37,4stä 39,9sään ja koska tuo tapahtui illalla, niin eikäs edessä ollut reissu Jorvin lastenpäivystykseen. Pienen odottelun jälkeen päästiin todella mukavan sairaanhoitaja opiskelijan vastaanotolle, joka antoi Eemilille sekä Buranaa, että Panadolia, jotta pieni jaksaisi odottaa lääkärille pääsyä. Opiskelija kurkkasi myös Eemilin korviin, mutta sanoi omien silmiensä perusteella, että korvatulehdusta ei ainakaan olisi. Lopuksi Eemil sai myös autotarran opiskelijalta, sillä pikkumies oli ottanut lääkkeet niin hienosti ja antanut katsoa korviinsakkin ongelmitta...
Lääkärille päästiin myös yllättävän äkkiä, sillä Eemilillä oli polvitaipeissa ja selässä jotain pieniä punaisia näppylöitä (joita itse epäilin hikinäppylöiksi, mutta lääkäri kertoi, että enterorokko kuulemma saattaa alkaa pienillä näppylöillä, jotka sitten muuttuvat rakkuloiksi). Lääkäri kurkkasi Eemilin nieluun ja korviin, kuunteli keuhkot, sekä sydämet ja tutki Eemilin näppylät. Diagnoosina oli normaali syysflunssa ja kotiinviemisiksi saatiin reseptit sekä Buranaan, että Panadoliin. Nyt Eemil on jo kohtuullisen terve, vaikka nenä vielä vuotaakin jonkun verran ja yskääkin löytyy vähäsen, mutta Eemil on silti melkeinpä tervein ihminen perheestämme tällä hetkellä...

Itseäni jäi kumminkin Jorvin lastenpäivystyksen ovessa ollut lappu: "Jos lapsellasi on, tai epäilet olevan vesirokko, jätäthän lapsen ulos tai autoon odottamaan ilmoittautumisen ajaksi" (ei nyt millilleen noilla sanoille, mutta asia oli kumminkin tuo) mietityttämään, sillä itselleni ei tulisi mieleenkään jättää sairasta lasta yksin jonnekin odottelemaan, varsinkaan kun Jorvin päivystys on yleensä aina ihan täynnä jo ilmoittautumisesta saakka... Ymmärrän kumminkin toisaalta tuon lapun pointin, ettei muita tartutettaisi ja ymmärrän myös ettei lasta ole todennäköisesti tarkoitus jättää yksin pihalle tai autoon, mutta en yhtään ihmettelisi vaikka joku väsynyt + ensimäisen lapsen äiti näin toimisikin koska lappu antaa ymmärtää, että niin pitää tehdä...

Nyt kumminkin takaisin aiheeseen, eli sairasteluun. Veeti siis heräsi eilen silmät ihan mielettömästi rähmineenä ja punoittavina, sekä ihan tukossa. Kuumetta ei Veetillä onneksi ollut, eikä se ole onneksi vieläkään noussut. Eilen ajattelin seurailla Veetin silmiä päivän ja kun punoitus laski + rähmiminen loppui, en kokenut tarpeelliseksi viedä lääkäriin. Kunnes sitten tänään kun Veeti heräsi aamulla jälleen silmät melkein umpeen rähmiytyneinä ja edelleen todella tukkoisena, niin päätin soittaa omalle terveyskeskuksellemme ja varata ajan lääkäriin. No, aina ei mene kaikki niin kuin suunnittelen ja automaatti puhelimessa lupasi, että soitto takaisin tulee noin 8.45. Odottelin ja odottelin, kunnes lopulta puhelu tuli 9.50 ja mitä sainkaan kuulla kun yritin saada aikaa. Ei ole. Kaikki lääkäriajat on jo varattu sekä omalta terveyskeskukseltamme, että toiselta terveyskeskukselta joka sijaitsee noin 40min bussimatkan päässä meiltä.
Emme siis päässetkään lääkäriin tänään. Huomiseksi saatiin aika tuonne kauemmalle terkkarille klo 8.00 aamulla ja hiukan karmii jo valmiiksi kipeiden poikien sinne raahaaminen julkisilla... (vaikka Eemil onkin suht terve, niin en silti tykkää ajatuksesta raahata toipilasta julkisilla mihinkään) No, toivotaan että päästään huomenna lääkäriin ajoissa ja että saadaan joku tolkku Veetinkin sairastelulle.

Itsekin olen siis ihan tukossa, kaikki lihakset jumissa ja edes ruoka ei maistu kunnolla. Todella siistiä siis paimentaa lapsia. Onneksi kaverini tulee tänään meille yöksi ja tulee aamulla seuraksi lääkäriin, jotta kerkeän kaverini avustuksella saada pojat ajoissa valmiiksi ja päästään matkaan...

Kissoista vielä sen verran, että kissojen tappelu ei ole edelleenkään rauhoittunut ja nyt Eemil on alkanut pelätä Albertia ihan hysteerisesti. Eemil ei siis suostu portaitakaan kulkemaan jos vain näkee Albertin jossakin lähistöllä. Koimme siis parhaaksi etsiä Albertille uuden kodin ja tänään tuleekin eräs tyttö katsomaan Albertia ja toivotaan että kaikki menisi hyvin ja Albert lähtisi sitten lauantaina uuteen kotiin. Jos vaikka Riepun karvanlähtökin sitten rauhoittuisi ja Eemil uskaltaisi taas kulkea vapaammin...