Eilen juhlittiin Eemilin 6-vuotis syntymäpäiviä ja on ihan kauheaa ajatella kuinka iso mun pienestä esikoisvauvastani on tullut. Oikea synttäripäivähän oli jo perjantaina, mutta melkein koko perjantai meni kaupasta toiseen juoksemiseen ja siihen, että stressasin synttäreitä minkä kerkesin.
Onneksi juhlat menivät kumminkin lopulta hyvin, tarjottavaa riitti ja vieraat pitivät tarjottavista. Hieman jäi tarjottavaa ylikin, mutta eiköhän ne loputkin katoa parempiin suihin parin päivän sisällä.
Aamusta kaikki pojat kävivät hieman ylikierroksilla, niinkuin aina kun on jotain tavallisesta poikkeavaa päiväjärjestyksessä ja juhlien aikana Leevi päätti alkaa vierastamaan ja kiljui melkein jokaisen vieraan nähdessään, mutta onneksi vieraat ainakin tuntuivat ymmärtävän vierastusta. Normaalitilanteessa vierastusta ei ole havaittavissa, mutta veikkaan että nyt oli liikaa vieraita samaan aikaan paikalla Leevin makuun.
Kakun meille teki jälleen kerran Eemilin kummitäti ja kakku oli juuri Eemilin toiveiden mukainen. Kiitos siis jälleen kerran mahtavasta kakusta. Nyt en vain raaski heittää noita ukkoja pois, koska ovat niin hienoja eli ne saavat toistaiseksi viihtyä jääkaapissa kunhan keksin että mitä tehdä niille vai säilönkö. Mahtavatkohan edes säilyä kovinkaan kauaa..?
Teemaksihan Eemil toivoi pinkkiä, sekä supersankareita ja ette arvaakaan kuinka hankalaa oli löytää teemaan sopivia astioita. Eihän ne läheskään kaikki olleet pinkkejä, saatika supersankariteemalla, mutta kelpasivat hyvin Eemilille.
Kakun lisäksi tarjottavana oli valkosipuli-, yrtti- ja juustopatonkeja, tonnikalapastasalaattia, kinkkupastasalaattia, keksejä, sipsiä, dippiä erilaisia limuja, sekä kahvia. Hyvin pelkistetyt tarjottavat siis, mutta ainakin näyttivät maistuvan. Kerrankin osasin pitää makean tarjottavan määrän kurissa ja sen kyllä huomasi siitä, ettei tarjottavaa kerrankin jäänyt koko kylän tarpeisiin sopivaa määrää. Taidan siis jatkossakin laittaa enemmän suolaista tarjolle kuin makeaa.
Alunperinhän suunnittelin vaikka ja mitä tarjolle, mutta hieman alkoi stressi puskea päälle ja aika meinasi loppua joten tyydyin sitten helpoimpaan mahdolliseen vaihtoehtoon.
Lahjaksi Eemil sai onneksi vain fiksuja lahjoja. Yhden pikkulegopaketin, tehtäväkirjan, puukynät, värityskuvia, karkkipussin ja lumilaudan. Tuo lumilauta ehkä hieman karmii, koska en itsekään osaa lumilautailla ja homma tuntuu vaaralliselta, mutta ehkä Eemil oppii lumilautailun salat. Saa nähdä kuinka monta sydänkohtausta meinaan saada harjoittelun aikana... Eemil jo tänään kysäisikin voitaisiinko käydä kokeilemassa, mutta jouduin toteamaan että odotellaan parempiä säitä ja sitä, että kerkeän hankkimaan kypärän tai saadaan sellainen jostain lainaan. Tarvitseekohan lumilautailussa muita suojia? Ja onko skeittilauta sitten kesäksi hyvä hankinta, auttaako se harjoittelemaan lumilautailua? Laitojahan ne molemat ovat...
Onneksi seuraavat juhlat ovat vasta kesällä. Siihen saakka saan rauhassa viettää juhlatonta ja juhlastressitöntä aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat valvonnassani, eli älä säikähdä jos kommenttisi ei ilmesty heti. Se ilmestyy tarkastukseni jälkeen :)