maanantai 30. huhtikuuta 2012

Messuilua.

Eli käytiin lapsimessuilla lauantaina ja oltiinkin paikalla heti klo 9, kun messut alkoivat. Käytiin viemässä vaunut parkkiin, laitettiin Veeti pikkusiskolleni kantoliinaan ja lainattiin Eemilille Messukeskuksen omat huomattavasti pienemmät rattaat. Käytiin ensin kiertämässä OutletExpo ja olin kieltämättä hiukan pettynyt OutletExpon tarjontaan ja itse en sieltä loppujen lopuksi mitään löytänytkään, siskoni sen sijaan löysi sieltä jotain pientä jota osti. Jossakin vaiheessa kesken outletin kiertämistä Veetillä meni hermot kun ei nähnyt mitään ja käännettiin Veetin kasvot menosuuntaan päin liinassa ja johan poika piristyi samantien.
Tästä suunnattiin Lapsimessuille, jossa alkoikin pikkuhiljaa ihmisiä valumaan paikalle ihan kohtuullisesti ja ei mennyt kauaakaan, kun tuntui että ihmisiä oli ihan järjettömästi... Eemil pelkäsi vaunuissaan vastaantulevia ihmismassoja ja vähän väliä sai Eemiliä olla lohduttamassa, jotta poika pysyi rauhallisena. Lapsimessuilta saatiin mukaamme ihan järjetön kasa esitteitä ja ilmaisnäytteitä... Kyllähän ostoksiakin kertyi vähän, mutta onneksi osasin pysyä maltillisena ostosten suhteen ja loppusaldo niiden suhteen näytti seuraavalta: 2x fleeceviltti (2,50e / kpl), katuliidut (1,50e), Nalle Puh kirja (2e) ja kolme rasiaa xylitolpastilleja (2e / 3kpl). Nuo katuliidut ja kirja olikin Eemilin mielestä ihan nappiostos, sillä koko eilinen piirrettiinkin sitten omalla pihalla niillä ja kirjakin luettiin moneen otteeseen läpi.
Jossakin vaiheessa siskoni väsyi Veetin kantamiseen ja otin itse pikkumiehen liinassa kantoon ja herran jumala se kantaminen otti jo selän päälle. Parin tunnin kantamisen jälkeen tuntui että selkä teki itsemurhaa... Ihmisiäkin alkoi olla jo siinä vaiheessa niin järjetön määrä, että koimme parhaimmaksi vain lähteä kotiin päin, jotta Eemil pääsisi rauhassa nukkumaan päiväunensa omiin rattaisiin. Veeti kyllä osasi ottaa liinassa rennosti ja nukkuikin siinä hyvin epämukavan näköisessä asennossa...
Ainiin ja käytiinhän me äkkiä ModelExpo ja PetExpokin kiertämässä, ModelExpon puolella Eemilin lempijuttu oli pienoismallilaivat, joiden uiskentelua altaassa Eemil olisi voinut katsoa vaikka kuinka kauan. PetExpossa käytiin moikkaamassa Kodittomien Koirien Ystävät RY:n tyyppejä ja yhden arvankin ostin heiltä. Ihme kyllä arvasta voitinkin jotain, nimittäin kasvovahakynät, vaikkakin kotona ne menivät ihan normipiirrustuskyniksi, kun en näe tarpeelliseksi piirtää Eemilin naamaan.

Kokonaisuudessaan messupäivä oli ihan kiva ja hauskaa vaihtelua meidänkin päiväohjelmaan. Nyt kesän tullen kun vakituiseen päiväohjelmaan alkaa jossakin vaiheessa kuulua kirppisten kiertäminen, niin tuo oli ihan hyvää totuttelua Eemilillekin ihmismääriin.

Loppuun vielä muutama kuva eiliseltä:
 ^^Eemil leikkii tyytyväisenä uusilla liiduillaan.
 ^^Veeti ensin hiukan mutristeli suutaan ulkona ololle.
 ^^Kunnes alkoi hymyilyttää lämpö.
^^Ja itse yritin leikkiä taiteellista kuvaten pihan kesän merkkejä...

Nyt syöttämään Veetille aamupalaa ja hoitamaan Eemilin aamutoimet.

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Kuulumisia.

Toissapäivänä meillä oli Veetin 4kk neuvola ja ei siellä mitään rokotuksia saatukaan, vaikka niin muistinkin. En sitten tiedä mistä sekin mielikuva on tullut päähäni. Pikkumies kasvaa todella hyvin ja on kuulemma isompikokoinen, kuin neljä kuukautta vanhat yleensä, mutta pääasia että kasvaa, vaikkakin sitten plussakäyrillä... Veetin 4kk mitat olivat siis 8610g ja 68cm, päänymärys oli 44cm. Hassua vain, miten paljon nopeammin Veeti kasvaa kuin Eemil tuossa iässä. Veeti on nimittäin jo nyt noin kilon painavampi ja kaksi senttiä pidempi kuin Eemil tuon ikäisenä, joten saapa nähdä minkä kokoinen herra tuosta kasvaa jonkun ajan päästä.
Tällä hetkellä Veetin ruokailu koostuu soseista ja rintamaidosta, sillä nyt kun Veeti on ollut flunssassa, niin ei ole pullosta maito oikein maistunut. Ja tuon neljän kuukauden vellien kaupoista poistuminen on aiheuttanut sen, ettei velliäkään enää syötetä Veetille. Toisaalta taas neuvolalääkäri sanoi, että mielummin siirrytään suoraan puuroihin ilman velliä välissä, koska kuulemma vellistä tulee useimmiten maidon korvike. Mutta ihan hyvin tuo tissillä ruokailukin onnistuu ja nälkä näyttää pysyvän hyvin poissa tuolla yhdistelmällä, niin en näe mitään syytä velliä syöttääkään.

Ainiin, pakko muuten hehkuttaa tännekin, että voitin lahjakortin Ruotsin risteilylle DeLuxe hytissä, erikoisaamiaisella ja niin, että jääkaapin virvokkeet hytissä kuuluvat lahjakorttiin (arvo n. 460e). Että odotankin kesäkuun alkua, jotta päästään J:n kanssa viettämään laatuaikaa kahdestaan risteilylle. Juuri kun olinkin kerennyt valittamaan kaverilleni, että miksi en ikinä voita mitään kallista ja heti seuraavana päivänä sähköpostiini kolahti ilmoitus tuosta voitosta. Pikkusiskoni tulee kaverinsa kanssa vahtimaan poikia risteilyn ajaksi, joten pikkumiehetkin saavat viettää laatuaikaa tätinsä kanssa...

Huomenna mennään Lapsimessuille ja toivon sieltä tekeväni joitain kivoja löytöjä, mutta hiukan pelkään, että pihiys iskee vastaan ja loppujen lopuksi en raaski ostaa yhtikäs mitään. Onneksi nuo liputkin on voitettu, että mitään en häviä vaikka en löytöjä tekisikään edes Outletexposta ja vaikka ei messuilla kovin pitkään viihdyttäisi. Messuilla oloaikaa rajoittaa myös hiukan se, että kauan Eemil jaksaa kävellä. Meinasin nimittäin, että jätän vaunut vaunuparkkiin, otan Veetin kantoliinaan ja annan Eemilin kävellä. Tietty jos kävelystä ei tule mitään, niin haetaan vaunut vaunuparkista takaisin, mutta uskoisin Eemilin jaksavan kävellä, kun herra ei vaunuja näe / niitä ei ole mukana. Pitääkin muuten muistaa kameran akkukin lataukseen, jotta saa kuvia otettua messuilta...

Nyt kumminkin menen ruokkimaan Veetin ja sitten siivoilemaan, jos vaikka Veeti suostuisi aamupäiväunet ottamaan. Kirjoittelen taas lisää kun kerkeän.

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Edelleen kipeinä...

Tulin nyt kirjoittamaan pikaiseen kuulumiset kun Veeti nukkuu vielä ja Eemil katsoo piirrettyjä.. Mutta siis molemmat pojat ovat edelleen flunssassa, kuten otsikosta selviääkin jo. Huomenna on kumminkin pakko ainakin käväistä Eemilin ryhmiksessä täyttämässä kesälomalappu, että Eemil on koko heinäkuun kotona, kun se lappu olisi pitänyt palauttaa jo viime viikon perjantaina, mutta koska pojat oli kipeitä ja Eemil ei ollut ryhmiksessä, ei olla lappua edes saatu.
Huomenna olisi myös Veetin neuvola, mutta saapa nähdä päästäänkö sinnekään jos Veeti on vielä huomenna kovin räkäinen, rokotuksia pikkumies tuskin ainakaan saa räkäisyyden vuoksi...

Oma lauantai karaokevuoroni meni ihan hyvin, vaikka siinä puolen yön aikaan alkoikin väsyttämään ihan mielettömästi, onneksi oli ihana pikkusisko vahtimassa Eemiliä, joka antoi nukkua aamulla pidempään. Jopa yhdeksään saakka, kunnes neiti lähti töihin. Ja ihana siskoni oli vielä aamulla siivonnutkin täällä. Oli oikeasti aivan ihanaa nukkua täysi yö ja herätä puhtaassa asunnossa. Paitsi, että eilen aamulla / päivällä Eemil kerkesikin jo räjäyttämään koko asunnon niin ettei siisteydestä ollut tietoakaan. Eemil mm. leväytti talkit hoitopöydältä lattialle sekunnin sadasosassa ja kaikki lelut siirrettiin lastenhuoneesta olohuoneen lattialle. Että odotankin poikien kasvavan niin paljon, että tajuavat olla räjäyttämättä koko asuntoa aina siivouksen jälkeen...

Viikonloppuna olisi tarkoitus mennä lapsimessuillekin ja kovasti toivon poikien olevan terveitä jo silloin, jottei reissu peruunnu. Yhteensä kolme lippua kyseisille messuille voitinkin ja nyt ei onneksi tarvitse minun ja J:n lipuista maksaa senttiäkään ja kaverinikin pääsee ilmaiseksi mukaan. Toivon, että OutletExpossa olisi joitain hyviä hyödynnettäviä tarjouksia ja ainakin messujen sivuilta katsottaessa kys. messuilla on muutamia ihan varteenotettavia tarjouksia. Ja Lapsimessuilla olisi ihan järjettömästi ohjelmaa lapsille, joten todellakin toivon Eemilin olevan terve, koska uskoisin pojan nauttivan tuosta ohjelmasta...

Loppuun voisin laittaa pojista muutaman vanhan kännykällä otetun kuvan:
^^Eemil viime kesänä.

 ^^Aurinko häikäisi, joten varatäti (ja Veetin kummitäti) lainasi Eemilille aurinkolaseja :)
 ^^Veeti aasipuvussa, jota ainakin mamma rakastaa yli kaiken (harmi vain, ettei se enää kohta mahdu)
 ^^Eemil tutustuu uuteen veljeensä :)
^^Veeti

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Sairastuvalta päivää.

Ollaan sitten koko porukka enemmän ja vähemmän kipeitä taas vaihteeksi. Eemil ja Veeti ovat pahimmassa flunssassa, vaikka kyllä minä ja J:kin saadaan se aika varmaan kohta. Veetin nenä on niin tukossa, ettei hengitys kulje kunnolla nenän kautta ja maito kelpaa ainoastaan tissistä, pullosta ei ollenkaan. Eemilillä taas on ihan järkyttävä yskä, joka valvottaa yöt ja päivällä haittaa vuotava nenä... Toissayönä Eemil päätti myös oikein ilahduttaa koko taloutta heräämällä klo 23 ja valvomalla klo 03 saakka. Että osasikin olla freessi olo sitten eilen tuon valvomisen jäljiltä...
Onneksi imetän vielä osittaisimetyksenä, muuten en tiedä miten tuo Veetin ruokailu onnistuisi, kun tosiaan ei pulloa huoli nyt ollenkaan. Johtuukohan tuokin sitten nenän tukkoisuudesta, paha mennä sanomaan. Nyt pitää vain toivoa, että pojat paranisivat perjantaihin mennessä, tai ainakin Eemil, sillä Eemilin olisi tarkoitus mennä perjantaina minun kummitädilleni yökylään ja lauantaina aamusta erääseen vanhainkotiin laulu-, leikkihetkeen ilahduttamaan vanhuksia muiden lasten kanssa. Olisi tosi sääli jos se jäisi pikkumieheltä väliin, mutta toisaalta taas ei kipeää lasta voi päästää vanhainkotiin tartuttamaan kaikkia.
Veetin taas toivon paranevan viimeistään lauantaihin mennessä, kun pikkumiehen olisi silloin tarkoitus mennä äidilleni yökylään oman yövuoroni takia. Eemil jää kumminkin silloin kotiin pikkusiskoni kanssa, koska J joutuu toimimaan kuskinani, että pääsen kotiin töiden loppuessa 01.30. Menen siis taas pitkästä aikaa vetämään karaokea ja pakko myöntää, että hiukan jännittää kun pitkään aikaan en ole karaokea vetänyt. Ja kaiken huipuksi vielä karaokeohjelmisto on muuttunut uusimpaan Melplayhin, eli pitää vain toivoa ettei ohjelmisto olisi kamalasti muuttunut viime näkemästä...

Nyt kumminkin jatkan teen juomista, tämä oli vain tälläinen pikapäivitys päänsärkyä kärsiessä...

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Tuteista, tuttipulloista ja imetyksestä.

Olen tässä parin päivän aikana miettinyt, että onkohan nuo kolme otsikossa mainittua asiaa jotenkin kytköksissä toisiinsa, voi olenkohan tulossa hulluksi omien pohdintojeni vuoksi... Eemiliä nimittäin imetin aikoinaan ainoastaan kaksi viikkoa, kunnes maidon tulo loppui kun en voinut vahvojen särkylääkkeiden vuoksi imettää, Eemil ei myöskään ikinä syönyt tuttia ja pullostakin maito kelpasi vain yhdellä tietynlaisella tuttiosalla.
Nyt kumminkin kun Veetiä imetän edelleen osittaisimetyksellä, niin pikkuherra syö myös tuttia ja maito kelpaa pullostakin sillä ns. normaalilla tuttiosalla (Eemil joi nimittäin ainoastaan Emma merkkisten tuttipullojen tuttiosalla ja myöhemmin ei juonut edes vellituttiosastakaan velliä). Vaikka kuinka ennen Veetin syntymää olin sitä mieltä, ettei Veeti tarvitse tuttia kun ei Eemilkään tuttia aikoinaan tarvinnut, niin kummasti mielipiteet muuttuvat ajan myötä. Tutti kun on niin helppo tyrkätä lapsen suuhun esimerkiksi bussissa, sekä Veetin yöunia saa jatkettua jonkin verran kun laittaa tutin uudelleen suuhun.
Nyt kumminkin kun Veeti syö tuttia, niin on mieleeni tullut jännityksen aihe, että miten tutista pääsee sitten eroon kun sen aika tulee? Eemilin kanssa kun ei tuota ongelmaa luonnollisesti ollut ja muutamia lapsia katsoneena tiedän ettei se tutista luopuminen todellakaan ole helpoin asia lapselle. Toisaalta taas kaikkialla paasataan, että tutti pilaa hampaat ja ihan viimeistään vuoden ikään mennessä pitäisi tutista päästä eroon. Mutta onko se loppujen lopuksi sitten niin paha asia, jos vaikka 3-vuotias syö tuttia ainoastaan nukkumaan mennessä? Tai jos vaikka 3-vuotias joisi iltamaidon pullosta? Joo, itse pyrin siihen että Veetiltä lähtee sekä tuttipullo, että tutti vuoden ikään mennessä, mutta tiedän myös yhden vajaa kaksi vuotiaan lapsen, joka edelleen syö tuttia ja juo tuttipullosta. Eikä kys. lapsen vanhemmat ole asiasta moksiskaan, vaikka ympäristön painostus kyseisistä asioista luopumiseen on kova. Itse olen kumminkin sitä mieltä, että eiköhän jokainen vanhempi osaa itse sanoa, milloin oma lapsi on valmis jostain asiasta luopumaan? Joihan Eemilkin tuttipullosta vielä viime vuoden syyskuuhun saakka öisin, kunnes tuttipullosta päästiin eroon unikoulun avulla. Tuolloin Eemil oli kumminkin jo 1,5-vuotias ja oma mielipiteeni on, ettei Eemil olisi ollut ns. valmis yöpullosta luopumaan ennen tuota. Ja tuolloinkin se oli hankalaa.
Tottakai mitä pidemmälle odottaa tutista ja tuttipullosta luopumista, niin sitä hankalampaa se on. Mutta jos taas ajattelee niin, että tarpeeksi isona lapsi luopuu molemmista itse. Se tuskin aiheuttaa lapselle mitään traumoja, tai pysyä vammoja?

Toinen kiistelty aihe on imetys. Jotkut imettävät lapsiaan jopa kouluikään saakka ja jotkut eivät imetä lastaan edes synnärillä. Miksi siitäkin pitää tehdä niin iso numero? Jostain muistan lukeneeni, että äidinmaidonkorvikkeissa on ihan yhtä hyvät ravintoarvot kuin äidinmaidossakin, joten miksi jokainen äiti joka ei lastaan imetä vähintään puolen vuoden ikään saakka, saa ainakin neuvolassa mulkaisuja osakseen? Eikö tärkeintä ole, että lapsi saa ylipäänsä ruokaa, oli se sitten pullosta tai tissistä? Okei, pakko myöntää, että mielestäni on ehkä jo hiukan inhottavan kuuloista, jos joku vielä yli 3-vuotiasta imettää, mutta silti se on jokaisen oma asia. Olen vain miettinyt, että eikö imetys muka satu sen jälkeen kun lapsella on suu täynnä hampaita? Ja luulisi, että jossain vaiheessa imettävälle äidillekin tulisi olo, ettei imetys ole enää normaalia kovin ison lapsen kohdalla. Esimerkiksi juurikin noiden kouluikäisten imetys...

Äh, nyt aihe lähti rönsyilemään ja en saa ajatuksiani kokoon ilman että kohta alkaisin toistamaan itseäni. Kertokaa ihmeessä omia ajatuksianne noista kolmesta kiistellystä asiasta.

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Voihan velli.

Juuri kun saatiin Veeti syömään vellejä (tarkemmin peruna-porkkanavelliä) ja yöunet hiukan pidentymään sen avulla, sain kuulla ettei kys. velliä enää löydy kaupoista. Ilmankos eilen illalla turhaan metsästettiinkin kauppaa, josta kyseistä velliä olisi löytynyt. No, Googlettamalla totesin, ettei kaverini ihan soopaa puhunut ja Muksun peruna-porkkanavelliä saa näillä näkymin kaupoista aikaisintaan kesällä. Ja kaikki tämä vain sen vuoksi, että Muksu-tuotteiden tuotanto siirtää Suomesta ulkomaille. Suoraan sanottuna vituttaa, sillä Eemil nukkui pienempänä yönsä todella hyvin vellin avulla ja nyt sama näytti toimivan Veetinkin kohdalla, mutta mitä sitä nyt turhaan kaupoista löytymään ollenkaan neljän kuukauden velliä. Ei, löysin ainoastaan puolen vuoden vellejä ja niitähän me ei aloiteta vielä pitkään aikaan. Ja kuinkas ollakkaan, niiden aika on suunnilleen samoihin aikoihin kun neljän kuukauden vellit tulevat takaisin kauppoihin.
Onneksi Sellon Prismasta löytyi vielä vähän Muksun peruna-porkkanavelliä ja sitä käytiinkin jonkin verran hamstraamassa. Kauheasti tuotakaan ei vain viitsi kaappiin ostaa kun ei ne päiväykset kumminkaan liian kauan kestä. Pakko oli päästä purkamaan ärsytystään niin ja samalla ajattelin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kysellä, olisiko jollain sattumalta hyvän peruna-porkkanavellin reseptiä? Jos vaikka itse osaisin sitä tehdä, niin pysyisi nuo pikkuherran yöunet vähän pidempinä kuin parin tunnin pätkinä...

Väsy.

Huoh, että osaakin väsyttää kun Eemil on viimeiset kolme yötä herännyt aamuyöllä (vieressä asuvien virolaisten autonjumputukseen, johon herää koko kortteli) ja Veeti nyt herättelee muuten vaan öisin, jotta saa tankattua. Tunnen siis itsenä tällä hetkellä aika lailla zombiksi, mutta onneksi on kahvia jonka avulla saa itseänsä edes vähän heräämään... En vain tajua, miksi ihmeessä ihmisten pitää popittaa niiden autojensa kanssa, kun tuo popituskaan ei todellakaan ole vain satunnaista, vaan musiikki on autoissa aina ihan yhtä kovalla, oli kello mitä tahansa. Ja kun niillä autoilla ei ajeta vain välillä tuosta talomme ohi, vaan nuo virolaiset tuntuvat ajelevan ihan huvikseen tuota yhtä tietä edestakaisin, varsinkin keskellä yötä. Poliisille soittokaan tuskin auttaisi, koska auto kerkeäisi sadan prosentin varmuudella hävitä, ennen kuin poliisit kerkeisivät paikalle asiasta huomauttamaan. Lisäksi kun se möykkä ei heille riitä, vaan tuossa tiellä ajetaan ihan järjettömän lujaa, niin että odotan kauhulla milloin joku lapsi jää alle, tuo autotie kun toimii samalla kävelytienä, kun vieressä ei minkäänlaista kävelytietä ole...

Eilen oli muuten Eemilin vasu keskustelukin tarhassa ja tarhantädit olivat sitä mieltä, että Eemil tarvitsee kyllä ainakin tuon kolme päivää viikossa hoidossa, koska on sen verran seurallinen ja aktiivinen lapsi, varsinkin kun en itse ihan mielettömästi tunne muita lapsiperheitä. Eemilillä on myös mennyt hoidossa hyvin ja eilen herra olikin ensimäistä kertaa ilman vaippaa koko päivän (okei, pihalla ja päikkäreillä oli vaippa varmuuden vuoksi, mutta sekin pysyi kuivana). Vielä kun Eemilin saisi kotonakin käymään potalla yhtä ahkeraan kuin hoidossa, vaikka eihän tuolla ole kiirettä. Onneksi kohta on kesä ja pikkumies saa hengata vaikka alasti koko ajan.

Eemil on myös oppinut niin paljon uusia sanoja lähiaikoina, että alkaa ihan karmimaan, kuinka paljon sitä puhetta pian tuleekaan. Uusia sanoja ovat mm. "Barba" (barbapapa), "Nonni", "Apua" (aina kun herra tarvitsee apua jossakin asiassa), "Autot" (kun haluaa Cars leffan pyörimään) yms. Lisäksi pikkumies osaa kertoa mitä ovikello, koira, kissa ja hevonen sanoo.

Loppuun vielä molemmista pojista yhdet kuvat ja sitten rupean kaivamaan tavaraa huuto.nettiin myyntiin:


Loppuun voisin vähän mainostaa, tällä hetkellä minulla on siis huutonetissä myynnissä astiasto ja vauvanvaatepaketti ja lisää tavaraa tulee kunhan jaksan kuvata, sekä kuvailla.

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Paljon asiaa.

En siis ilmeisesti ikinä opi kirjoittamaan vain yhdestä asiasta yhteen postaukseen, kun aina tuntuu olevan liikaa asiaa kerrallaan. No, jos nyt saisin edes jotenkin fiksusti kerrottua kaiken asian tällä kertaa.

Veetin ruokailusta. Olemme siis jatkaneet kovasti velli / soselinjalla ja hyvinhän pikkuherran vatsa on kestänyt. Yön ensimäisen heräämisen ajankohtakin on hiukan myöhäistynyt, mutta loppuyö menee tissillä ihan yhtä usein kuin tähänkin saakka. Imetystä olen kovasti yrittänyt jatkaa osittaisena, eli kotona imetän ja liikenteessä Veeti saa sitten pullosta maitoa. Hassua vain kun tuntuu, että mitä vähemmän imetän, sitä enemmän maitoa tulee. Imetys olisi tarkoitus lopettaa kun Veeti on 6kk vanha, eli samaan aikaan kuin yösyötötkin. Nyt on kumminkin jostain kummunnut ajatus, että entäs jos en osaakkaan jostain syystä lopettaa imetystä, olen nimittäin ihan varma että kun yritän lopettaa imettämisen, niin saan rintatulehduksen tai muuta vastaavaa. Niille, jotka ihmettelevät miksi olen ajatellut jo valmiiksi, milloin lopetan imetyksen, niin syynä on yksinkertaisesti se, että tiedän etten saa ikinä yösyöttöjä loppumaan jos mahdollisuutena on vain ottaa Veeti viereen tissille ja jatkaa unia lapsi vieressä. Näin kävi Eemilinkin kanssa, vaikka tissin tilalla oli pullo. Oli vain paljon helpompi antaa pojalle pullo ja mennä itse jatkamaan uniansa.

Messuilu. Oltiin siis toissapäivänä American Car Showssa ja vaikken itse niinkään perusta autoista, niin ihan mielenkiintoiset messuthan nuo olivat. Ainakin Eemil nautti kun sai nähdä paljon autoja ja Veetikin veti sikeitä koko messujen ajan. Eemil sai joltain messutytöltä Duracell-pupu pehmolelun ja sekös sitten hiukan jännitti...
Eemil myös pelkäsi autohifi osastolla bassoja, jotka olivat yllättävän kovalla, eli sielä osastolla ei viihdytty kuin muutama minuutti, jottei poikien korvat kärsisi kauheasti. Oma ja Eemilin lempiauto oli ehdottomasti tämä:

Myös tämä oli aika sympaattinen:

Messuilta löytyi myös oma osastonsa vanhoille, sekä uusille polkuautoille, josta tämän haluaisin ehdottomasti pojille:

Seuraavaksi onkin sitten edessä Lapsimessut tämän kuun lopulla. Lapsimessuilla haluan erityisesti mennä käymään PetExpon puolella moikkaamassa Kodittomien Koirien ystävien jäseniä, sillä olen heillä toiminut heidän yhdistykselleen kotihoitajana ja tarkoitus olisi jatkaa kunhan pojat hiukan kasvavat ensin. Outletexpokin kiinnostaa jonkin verran, mutta katsoo nyt paljon kuukauden budjetista irtoaa ns. ylimääräisiin ostoksiin ja että raaskinko ylipäänsä ostaa yhtään mitään.

Asuntoasiaa. Nyt ollaan siis vihdoin saatu laitettua hakemukset isommasta asunnosta ja pitää vain toivoa, että pian tärppäisi. Eemilin huone kun on niin pieni, ettei sinne saa kahta lastensänkyä tai edes kahden lapsen vaatteita tungettua mitenkään. Veetikään ei voi loputtomiin majailla meidän huoneessa, joten isompi asunto olisi enemmän kuin tervetullut... No, mutta toivotaan että pian saadaan neljä huonetta + keittiö toivomaltamme alueelta. (Tässä samassa taloyhtiössä on haluamamme kokoinen asunto vapaana ja huomenna J aikookin soittaa siitä, mutta pahoin pelkään asunnon jo menneen, mutta ainahan saa toivoa parasta)

Loppuun muutama kuva pojista. Nyt kun kameran laturinpiuha on taas löytynyt, niin laitetaan muutama uusi kuva pojista.
Veeti onkin jo iso poika:


Eemiliä nauratti messuille lähtö:

Ja sitten pukeminen heitettiin ihan leikiksi:

No, mutta eipä tässä kai muuta tällä kertaa... Jatkan taas myöhemmin.

torstai 5. huhtikuuta 2012

Lastenvaatteista.

Nyt kun on jälleen aika karsia Veetin vaatelipastosta liian pienet vaatteet pois ja siirtää seuraava koko lipastoon, on tullut mieleen, että mistä ihmeestä näitä lastenvaatteita oikein kertyy näin paljon. Puoliakaan Veetin vaatteista ei olla keretty käyttämään ja nyt ne ovat jo liian pieniä. Ja nyt mietin myös, että miksen oppinut jo Eemilin vaatemäärästä (siis kun Eemil oli pienempi), että niitä pieniä vaatteita ei tosiaankaan tarvitse olla paljoa. Kun Eemil kasvoi, niin Eemilin vanhat pienet vaatteet myytiin halvalla eteenpäin ja osa annettiin kavereille, meille kun ei tosiaan pitänyt tulla toista lasta vähään aikaan. Kun sain tietää uudesta raskaudestani, niin lastenvaatteita alkoi tulla joka suunnasta ja tietenkin halusin niitä ostaa myös itse. Onneksi pitäydyin käytettyjen vaatteiden ostamisessa, sillä muuten nyt harmittaisi turha rahankäyttö...

Tietenkin olen kiitollinen kaikista saamistamme lastenvaatteista, mutta nyt vain harmittaa kun kivoja vaatteita olisi vaikka kuinka paljon ja niitä ei millään kerkeä kaikkia käyttämään, ennen kuin koko on jo liian pieni. Haikeudella nyt sitten pakkailen liian pieniä vaatteita säilöön ja tällä kertaa en niitä aio (tai oikeastaan raaski) myydä, sillä aina kun mietin noiden vaatteiden myymistä, tulee mieleen ajatus, että entä jos sittenkin tulisi kolmas lapsi jossakin vaiheessa, vaikka jo ihan lähiaikoina. Ihan niinkuin kävi Veetinkin odotuksen kanssa. Toisaalta taas, vaikka kolmatta lasta ei hankittaisiinkaan vielä aikoihin, niin alkaa omat pikkusisarukseni kohta puoliin olemaan jo siinä iässä, että lapsia alkavat hankkia kunhan sopivat kumppanit löytävät. Voin sitten heille lahjoittaa lastenvaatteita, jos siis niitä huolivat.

Lastenvaatteisiin liittyen on pakko kirjoittaa ihmetyksen aiheestani, että minkä ihmeen takia kirpputoreilla (sekä nettikaupoissa) myydään suhteellisen huonokuntoisia lastenvaatteita ihan järkyttävillä summilla? Itselläni on periaate, että en maksa käytetystä lastenvaatteesta yli kahta euroa, ellei kyseessä ole joko ulkovaate tai oikeasti melkein uudenveroinen vaate. Niiden käyttöikä kun ei tosiaankaan ole kovin pitkä. (Pakko kyllä lisätä, että Eemilille ostettavista vaatteista olen jo valmis maksamaan vähän enemmänkin, koska niiden käyttöikä on jo huomattavasti pidempi.)
Juurikin tuon käyttöiän lyhyyden takia en tajua ihmisiä, jotka maksavat esimerkiksi huuto.netissä ihan järkyttäviä summia vaikkapa Me&I:n vauvanvaatteista. No, kukin käyttäköön rahansa miten tahtoo, mutta jos kukaan ei ostaisi tavaraa tarpeettoman kalliilla, niin ehkä tuotteiden hinnat laskisivat inhimilliselle tasolle...

Mitenkäs te lukijat, onko teillä "ongelmia" joko omien tai lastenvaatteiden hamstrauksen kanssa? Ja mikä on maksimisumma mitä te suostutte käytetystä vaatteesta maksamaan?

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Soseiden aloittaminen + päivärytmistä.

Jep, eli saatiin viimeksi Veetin 3kk neuvolassa lupa aloittaa soseet, vellit ja puurot, sillä poika kasvaa sellaista vauhtia, ettei maito tunnu enään täysin riittävän. No, eilen sitten kauppareissulla ostin muutamia 4kk soseita ja 4kk peruna-porkkana velliä, että josko saisi pikku hiljaa aloiteltua noiden kanssa. Nyt aamulla annoin puolikkaan purkillisen maissisosetta ja se upposi Veetille todella hyvin. Pitkään maiskuteltiin, mutta heti kun suu oli tyhjä, niin Veeti oli avaamassa suutaan ja haluamassa lisää. Ainakin siis maissisose näytti maistuvan enemmän kuin hyvin.
Ja ennen kuin kukaan fiksu kerkeää tulla paasaamaan, siitä kuinka maito on lapsen ensisijainen ravinto 6kk ikään saakka, niin tosiaan, olemme saaneet neuvolasta "luvan" ja melkeinpä kehotuksen aloittaa nuo kiinteät maidon ohella, koska kuka sitä lastaan haluaa turhaan huudattaa nälässä jos maidon syöminen ei pelkästään riitä. Sama homma meillä oli Eemilin kanssa ja Eemilillä aloitettiin kiinteät neuvolan kehoituksesta 2,5kk iässä. Maalaisjärjellä kun yleensä pärjää parhaiten ja luotan myös neuvolan arvostelukykyyn sen verran, että tuskinpa neuvolassa turhaan soseiden aloitusta suositeltaisiin.

Nyt siis ajattelin yrittää hullua kokeilua ja ns. alkaa muuttamaan Veetin päivärytmiä (joo se ei todellakaan onnistu noin pienen kanssa) sillä tavalla, että soseita herra rupeaa saamaan vähän ajan päästä viisi kertaa päivässä (kunhan ensin totutellaan niihin pikkuhiljaa) ja illalla Veeti saa sitten velliä ennen nukkumaanmenoa. Jospa pikkumies vaikka oppisi normaalin päivärytmin sitten aikaisemmin, kuin mitä Eemil. En nimittäin halua joutua läpikäymään samaa unikoulu / rytmikoulu rumbaa enää Veetin kanssa. Nythän meillä menee molemmat pojat nukkumaan klo 20 illalla ja aamulla nukutaan aika tarkkaan klo 7 saakka ilman herätyskelloja. Veetihän siis tottakai herää yöllä sen 3-4 kertaa tankkaamaan, mutta ei täysiä öitä voi vielä tuon ikäiseltä odottaakkaan. Kohtuullisen tyytyväinen olen siis noiden iltojen säännöllisyyteen, vaikka tietenkin poikkeusiltojakin on, niinkuin esim. eilen kun Eemilin kummisetä oli käymässä Eemilin entisen lastenhoitajan kanssa ja pikkuherra kävi illalla vähän turhan ylikierroksilla. Niinpä nukkumaanmeno venyi tunnilla. Tästä siis taas kerran saatiin todeta, että vieraita ei tule klo 18 jälkeen, jos he eivät osaa olla villitsemättä Eemiliä.

No, lisää tästä operaatio kiinteiden aloituksesta jossakin vaiheessa, kunhan saadaan tietää miten Veetin vatsa reagoi soseeseen ja miten yö menee ensi yönä, kun meinaan illalla antaa velli-Tutteli sekoitusta ennen nukkumaan menoa.